Työn tuloksia

 

Kokoomuksen ollessa oppositiossa eduskunnan täysistunto hallituksen kannan vastaisesti hyväksyi vuonna 1986 kotitalousvähennyksen Kimmon ehdotuksesta. Kimmo oli voimakkaasti ajamassa kotitalousvähennyksen laajentamista finanssikriisin aiheuttaman työttömyyden torjuntakeinona.
 
Kimmo on ajanut voimakkaasti lesken ja alaikäisten lasten perimän oman asunnon perintöverovapautta. Kimmo oli neuvottelemassa perintöverokevennyksistä kokoomuksen edustajana hallitusohjelmaneuvotteluissa. Tämän eduskunnan aikana lesken perintöverovapaa osuus nousi 80.000€:on, mikä mahdollista 160.000€:n asunnon perimisen verotta. Alaikäisen lapsen verovapaa osuus nostettiin 60.000€:on. Verojaostossa (Kimmo jäsen) vielä laskettiin yleistä perintöveroprosenttia.
 
Jätevesiasetus oli eduskunnan perustuslakivaliokunnan arvioitavana (Kimmo pj), kun asetukseen haluttiin tehdä lailla huojennuksia. Valiokunta totesi, että asetuksessa asetettiin kansalaiselle niin raskaita velvoitteita, että niistä oli säädettävä lailla. Valiokunta määräsi, että velvoitteiden on oltava kohtuullisia ja että ne on voitava teknisesti hyvin toteuttaa. Tällainen laki säädettiin valiokunnan vaatimuksesta pikaisesti.
 
Kimmon poliittisen uran keskeinen tavoite on ollut poliittisen vallankäytön parlamentarisointi. On siirrytty suoraan tasavallan presidentin kansanvaaliin (Kimmo johti sitä kokoomusjoukkoa, joka lähti ajamaan tätä tavoitetta). Presidentin sisäpoliittiset valtaoikeudet siirrettiin valtioneuvostolle perustuslakiuudistuksessa v2000. Vaikka presidentin piti jäädä pois EU-huippukokouksista, ei näin tapahtunut. Eduskunta onkin nyt hyväksynyt perustuslakiuudistuksen, jossa pääministeri selkeästi edustaa Suomea huippukokouksissa ja vastaa Suomen EU-politiikasta. Ulkopoliittisesta päätöksenteossa eduskunnasta tehdään ratkaisija, jos presidentti ja hallitus ovat erimielisiä. Kimmo johti kompromissin, jonka eduskunnan hyvin laaja enemmistö saattoi hyväksyä.
 
Yliopistolakiesityksellä laajennettiin yliopistojen itsehallintoa. Ehdotuksessa kuitenkin rajoitettiin merkittävästi yliopiston omaa päätäntävaltaa oman hallituksensa valinnasta. Säätiöyliopistoissa oltiin antamassa hallituksen valintaoikeus maan hallitukselle. Perustuslakivaliokunta määräsi, että yliopistojen hallituksissa tarvitaan yliopiston ulkopuolisia, mutta ensisijainen vastuu päätöksistä on yliopistolla itsellään. Maan hallitus ei saa missään olosuhteissa valita yliopistojen hallitusten jäseniä, koska se olisi vastoin yliopistoille turvattua itsehallintoa. Valtiovarainministeriö yritti myös ottaa itselleen yliopistojen tietohallinnon johtamisen. Tässäkin perustuslakivaliokunta tyrmäsi tällaiset yliopistojen itsehallinnon supistamisehdotukset.
 
Yleä on kehitetty Kimmon hallintoneuvoston puheenjohtajakaudella määrätietoisesti. Talon taloutta ollaan panemassa kuntoon. Talon hallinto on virtaviivaistettu ja siirrytty esiintymisjohtamisesta asiajohtamiseen. Uutta teknologiaa otetaan käyttöön, mutta siten, että kansalaisia ei pakoteta hankkimaan uusia laitteita. Yleä johdetaan toimituksellisesti itsenäisesti siten, että poliitikot eivät puutu toimituksellisiin kysymyksiin.
 
Hallitus esitti yksityisille pysäköinninvalvontayrityksille oikeutta antaa julkisoikeudellinen rangaistus. Perustuslakivaliokunta tyrmäsi tämän. Rangaistuksia ja myös pysäköintivirhemaksuja antavat vain viranomaiset. Valiokunta totesi, että yksityiset pysäköintifirmat voivat toimia, jos ne avustavat viranomaisia. On myös mahdollista periä pysäköintimaksu, jos alueelle on kylteillä osoitettu voitavan pysäköidä vain maksua vastaan. Sen perintä on velan perintää, ei rangaistusmaksun perintää.
 
Matti Vanhasen epäiltiin tehneet pääministerinä jäävinä päätöksen valtioneuvostossa Nuorisosäätiön tuista. Valiokunta totesi, että Vanhasen olisi pitänyt ymmärtää, että julkisuus koki hänen toimintansa jäävinä toimimiseksi vaikka selvät jääviysesteet eivät tulleet kyseeseen. Valiokunta kuitenkin totesi, että Vanhanen ei ollut toiminut törkeän huolimattomasti arvioidessaan jääviyttään, koska hän ei ollut osallinen henkilökohtaisesti vaalikampanjansa rahoituksessa ja oli pyrkinyt selvittämään jääviyskysymyksiään. Vanhanen ei ollut ollut toiminnallisessa yhteydessä Nuorisosäätiöön pääministeriaikanaan. Valtakunnansyyttäjä ja kaikki valiokunnan kuulemat professoriasiantuntijat olivat ratkaisusta samaa mieltä.
 
Sairaanhoitajalakon uhatessa nousi esille kysymys työntekijän velvoittamisesta hoitotyöhön, jotta kuolemantapaukset ja vakavat terveyden vaarantumiset voidaan estää. Kimmon johtama perustuslakivaliokunta huolellisen harkinnan jälkeen päätyi siihen, että tällainen suojelutyövelvoite voitiin alan ammattilaisille asettaa. Työvelvoite tuli rajata kuitenkin niin, että sillä mahdollisimman vähän rajoitettiin lakko-oikeutta.
 
Valtiovarainvaliokunta päätti viime syksynä lisätä valtion budjettiin 1,1m€ Tampere-Pirkkalan lentokentän kakkosterminaalin kunnostamiseen. Rahat saatiin budjettiin kokoomuksen valtiovarainvaliokuntaryhmän (Kimmo jäsen) ehdotuksesta. Liikenneministeri Vehviläinen (kesk) ei rahoja ollut esittänyt. Eduskunnan käytävillä kyllä liikkui väkeä puhumassa lentokenttärahoista. Kimmo istui sen suljettujen ovien takana olevan pöydän ääressä, jossa rahat päätettiin.