Pelastussuunnitelma 2015

Suomen pelastussuunnitelma 2015


Tilanne

Nokia-yhtiön tuoma petollisen suotuisa talouskehitys johti kahteen ylimitoitettuun palkkaratkaisuun, jotka osin ovat johtaneet Suomen kilpailukyvyn heikkenemiseen ja tehdasteollisuuden tuotannon laskuun. Viennin ja tuotannon laskuun ovat vaikuttaneet myös elektroniikkateollisuuden voimakas supistuminen ja paperiteollisuuden näivettyminen. Suomen talous ei ole kasvanut viimeisen 10 vuoden aikana.

Julkiset menot ovat kasvaneet, mutta verotulot ovat tuotannon supistumisen myötä laskeneet alemmalle tasolle. Suomea on velkaelvytetty 7 vuotta. Valtion velka on kaksinkertaistunut. Samalla veroja on kiristetty ja menojen kasvua on hillitty. Valtio rahoittaa kuitenkin edelleen tänä vuonna yli 10% menoistaan velalla.

Tavoite

Julkinen talous (valtio ja kunnat) täytyy saada tasapainoon ja talous kasvuun.

Keinot

Julkinen talous on tasapainotettava, menojen on oltava rakenteellisesti tulojen tasolla
- sopeutustarve on 4 mrd€ valtion taloudessa ja 2 mrd€ kuntataloudessa (VM)
- säästöt on tehtävä etupainotteisesti ja suunnitelmallisesti niin, että yllättäviin lisäsäästöpäätöksiin ei ole jatkossa tarvetta
-  säästöpäätösten teko liian pieninä ja liian myöhään on nyt aiheuttanut negatiivisen mielialakierteen, joka on haitannut talouden kasvua säästöjen jälkeen on oltava luottamus tulevaisuuteen
- säästöt pitäisi tehdä 0-budjetoinnin kautta, jossa jokaisen budjettimomentin tarpeellisuus käydään lävitse ja jossa karsiminen kohdistetaan ensisijaisesti useisiin samaan tarkoitukseen tähtääviin päällekkäisiin järjestelmiin
- suurimmat valtion menojen säästöt: etuuksien indeksikorotukset sovittujen palkankorotusten tasolle; ansiosidonnaisen työttömyysturvan lyhentäminen ja porrastaminen tai tekeminen maksuperusteiseksi sekä samalla työn vastaanoton edistäminen; valtion lupahallinnon ja valvonnan (erityisesti Valvira) karsiminen ja hallinnon tehostus; atk-menojen supistaminen käyttämällä valtakunnallisia rekistereitä ja käyttämällä yksityisiä palvelutuottajia sekä hallinnon palvelujen siirtäminen verkkoon; yritys- ja energiatukien leikkaukset; kehitysavun leikkaukset; kaikkien muiden tukien määrän ja tarpeellisuuden arviointi; asumisen tukijärjestelmän yksinkertaistaminen ja perkaaminen; kuntoutuksen tehostaminen työurien pidentämiseksi
- kuntien tehtäviä karsitaan ensisijaisesti poistamalla viimeisen 10v aikana annetut lisätehtävät ja toimintoja tehostetaan palvelualoitteella, jossa aina voidaan verrata palvelutuotannon kustannuksia muihin vaihtoehtoisiin tuotantotapoihin


Kasvu perustuu luottamukseen tulevaisuudesta


A. Politiikan on oltava johdonmukaista ja ennustettavaa. Hallitusohjelmasta on voitava lukea kaikki seuraavan 4 vuoden tärkeät päätökset


B. Yritystoiminnalle on luotava hyvä toimintaympäristö, hyvä ”yrittäjyysilmasto”
- ylisääntely pitää purkaa ja lupamenettelyistä siirtyä ilmoitusmenettelyihin
- yritystukia on karsittava, koska ne vääristävät kilpailua paitsi tutkimuksen ja tuotekehityksen ja viennin edistämisen tukeminen
- yritystoimintaan kohdistuvat maksut ja velvoitteet on pidettävä mahdollisimman alhaisina
- yritysverotuksen pitää olla kilpailukykyinen verrokkimaihin nähden, yhteisöveroa on alennettava, jos yhteisöveroprosenttia lasketaan kilpailijamaissamme
- listaamattomia, pieniä yhtiöitä suosiva verojärjestelmä on säilytettävä
- osaava raha –järjestelmää start up yritysten kasvattamiseksi on kehitettävä ja yrityskummitoimintaa edistettävä
- Teollisuussijoitus Oy:n riskiprofiilia on muutettava kasvuvaiheen rahoittamiseen
- vahvoja osaamiskeskittymiä on edistettävä robotiikassa, lääketieteen teknologisissa ratkaisuissa ja biolääketieteessä sekä koneenrakennuksen it-teknologiassa
- yrittäjän työttömyysturva uudistetaan riskit paremmin kantaen esim. vakuutusperusteisella työttömyysturvalla
- ensimmäisen työntekijän palkkaamisen riskit on minimoitava


C. Suomalaisten on oltava maailman parhaiten koulutettu kansa
- peruskoulun resursseja pitää keskittää opetukseen, opetuksessa on hyödynnettävä uutta teknologiaa ja on kontrolloitava, että opetuksen vähimmäistavoitteet saavutetaan
- ammatillisessa koulutuksessa on siirryttävä 2+1 malliin, jossa kolmas vuosi tehdään opiskeluharjoitteluna yrityksessä
- ylioppilastutkinnon pakollisten aineiden määrää on lisättävä
- maisteritutkinnon antavien yliopistojen määrää on karsittava ja maisteritutkintoon pääsyn on perustuttava hakemukseen ja karsintaan
- yliopistojen huippututkimusyksiköiden rahoitusta on parannettava


D. Työn arvostusta on lisättävä
- verotusta ja sosiaaliturvaa on yhteen sovitettava siten, että työnteko aina kannattaa
- kasvua eniten haittaavia veroja kuten työnteon verotusta on maltillisesti kevennettävä ja rahoitettava työntekoa vähiten haittaavilla veroilla kuten haitta- ja kulutusveroilla
- kaikkien on osallistuttava yhteiskunnan rakentamiseen, siksi sosiaaliturvaankin pitää asettaa syrjäytymistä ehkäiseviä velvoitteita toimia yhteiskunnan hyväksi
- työttömyysturvan hallintoa on kehitettävä niin, että lyhytkestoisen työn vastaanottaminen on helppoa ja kannattaa aina
- kuntoutus on aina asetettava työkyvyttömyyteen nähden etusijalle
- osa-aikatyömahdollisuuksia on lisättävä
- mahdollistetaan ulkomaalaisen tulo Suomeen pitkäaikaiseen työsuhteeseen ilman tarveharkintaa ja vastaavasti asetetaan tiukempi kontrolli pakolaisille
- senioreiden kokemusta ja osaamista on hyödynnettävä nykyistä paremmin


E.Työmarkkinoita on uudistettava yhteistyössä
- palkanmuodostuksen on jatkossa perustuttava vientisektorin palkanmaksukykyyn niin, että työllisyys maksimoidaan
- työehtosopimuksissa säädeltävien asioiden määrää on merkittävästi vähennettävä ja sopimuksia on yksinkertaistettava
- palkkajärjestelmää on yksinkertaistettava siten, että palkka perustuu ensisijaisesti tehdystä työstä maksettuun palkkaan
- yrityksissä yhteisymmärryksessä sovittavien asioiden määrää on lisättävä varsinkin siltä osin, kun on kyse tuotannon tehokkaasta järjestämisestä
- yt-neuvottelutilanteessa on oltava mahdollisuus joustaa työsuhde-ehdoissa, jos saadaan takeet työpaikkojen säilymisestä.

Päätökset Nyt

Suomen taloutta hoidettiin hyvin 1992-2003. Siksi meillä on ollut varaa viivytellä päätöksenteossa. Nyt velka on kasvanut niin, että aika on loppumassa. Meillä on vastuu saamastamme perinnöstä tuleville sukupolville. Siksi vaikeiden päätösten aika on nyt.

Kimmo Sasi