Kimmon tarina

Kimmon Tarina

 

Arvomaailma ja työ

 

Arvostan sitä, että saan toimia Suomen kansan edustajana ja vaikuttaa isänmaamme kehitykseen. Tullessani mukaan poliittiseen toimintaan 1960-luvun lopulla kommunismin ja vasemmistoradikalismin paine oli suuri. Minulle tärkeiden arvojen kuten markkinatalouden ja ihmisoikeuksien puolustaminen vaativat tuolloin moraalista selkärankaa. Ajatteluani on myös alusta alkaen leimannut lapsuudenkodistani peritty vahva usko koulutuksen merkitykseen, yritteliäisyyteen ja ahkeruuteen. Näistä arvoista on kysymys tänäänkin tehtäessä työtä suomalaisten hyvinvoinnin puolesta. Toimiva markkinatalous, kilpailu ja kansan korkea koulutustaso ovat olleet suomalaisen tietoyhteiskunnan syntymisen kannalta avainasemassa.

Olen itsekin pyrkinyt noudattamaan omia oppejani. Juridiikan ja kauppatieteen tutkinnot Helsingistä (ensimmäinen suomen ja toinen ruotsin kielellä) sekä juridiikan jatkotutkinto New Yorkista (Columbia University) luovat hyvän pohjan modernin markkinatalouden lainalaisuuksien hahmottamiselle. Tämä on nyt erityisen tärkeää Euroopan talouskriisiä torjuttaessa.

Olen aiemmin toiminut mm. Postipankin hallintoneuvoston puheenjohtajana ja Imatran Voima Oy:n hallintoneuvoston puheenjohtajana sekä pyörittänyt omaa lakiasiaintoimistoa. Toimin nyt Yleisradio Oy:n hallintoneuvoston puheenjohtajana. Tämä on näköalapaikka tulevaisuuden viestintää kehitettäessä. Olen pyrkinyt pitämään huolta siitä, että Yle on mahdollisimman ammattitaitoisesti johdettu yritys, ja että puoluepolitiikka ei vaikuta yhtiön uutistoimintaan.

Joskus on hieman yksinkertaistaen sanottu, että Suomella ja suomalaisilla on ollut kaksi menestystekijää: puu ja pää. Liikenne- ja viestintäministerinä edustin sitä osaa valtionhallintoa, jossa luodaan keskeisiä edellytyksiä näiden molempien hyödyntämiseen. Maa-, meri- ja ilmaväylät ovat yhteiskunnan infrastruktuurin, teollisuuden ja taloudellisen toimeliaisuuden perusta. Tietoyhteiskunnan edellytysten ja visioiden sekä modernien viestintäverkkojen kautta on puolestaan aikaansaatu aivan uudenlaista kilpailukykyä ja yritystoimintaa, joihin Suomen viime vuosien taloudellinen menestys perustuu. Olen hyvin iloinen siitä, että toimiessani liikenne- ja viestintäministerinä Suomi oli maailman kehittynein tietoyhteiskunta.

Ennen tehtävääni suomalaisen tietoyhteiskunnan rakennusmiehenä, toimin aikaisemmin jo sen myyntimiehenä. Olin hallituksessa ulkomaankauppaministerinä lähes kolme vuotta. Vastuualueeseeni kuuluivat tuolloin kauppapolitiikkaan liittyvät kysymykset, viennin edistäminen sekä kotimaan kilpailu-, kuluttaja-, matkailu- ja elintarvikekysymykset sekä sisämarkkina-asiat. Eurooppa ja Euroopan unioni on ollut lähellä sydäntäni jo kansanedustaja-aikanani. EU:n laajentumisesta vastaavana ministerinä sain tuolloin olla mukana viemässä eteenpäin maanosamme historiallisesti merkittävintä projektia. EU on Euroopan historian tärkein rauhanprojekti.

Koko poliittisen urani jatkuneista lempiaiheistani haluan vielä mainita kiinnostukseni verokysymyksiin. Toimintani eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaoston puheenjohtajana kesti kokonaiset viisitoista vuotta (1984-1999) ja keskeytyi vasta tultuani valituksi tammikuussa 1999 ensimmäistä kertaa liikenneministeriksi Paavo Lipposen ensimmäiseen hallitukseen. Tässä tehtävässä sain valmistella päätöksen, jolla ensimmäistä kertaa maailmassa myönnettiin kolmannen sukupolven matkapuhelintoimiluvat.

Nyt perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana valvon, että hallitus ja eduskunta kunnioittavat kansalaisten perusoikeuksien toteutumista. Puheenjohtajakautenani perustuslakivaliokunnan rooli perusoikeuksien tulkitsijana on vahvistunut. Nykyisin ei enää säädetä lakeja, jotka olisivat ristiriidassa perustuslain kanssa. Sen sijaan perustuslakivaliokunta kertoo, miten hallituksen esityksiä on muutettava, jotta ne täyttäisivät perustuslain asettamat vaatimukset. Olen hyvin tyytyväinen siihen, että valiokunta on kyennyt tekemään lähes kaikki päätöksensä yksimielisesti. Erityisen suuresti arvostan valiokunnan varapuheenjohtaja Jacob Södermania. Kahdeksan vuoden aikana en ole joutunut jättämään eriävää mielipidettäni ainoaankaan valiokunnan päätökseen.

 

Vapaa-aika ja perhe

 

Menin naimisiin vuonna 1997 Viveca Ulfvensin kanssa, jonka olin tavannut jo opiskeluaikana. Meille syntyi samana vuonna tytär Sara, jonka kanssa pyrin viettämään kaiken liikenevän aikani. Lähes harrastuksenomainen intohimoni liittyy sanomalehtiin, joita pystyn väsymättä ahmimaan päivästä toiseen. Ilman keskeisten kotimaisten ja useiden eri kulttuureja edustavien ulkomaisten lehtien säännöllistä seurantaa koen olevani vaillinaisesti informoitu siitä, mitä maailmassa tapahtuu ja ennen kaikkea miksi käy niin kuin käy. Talvella käyn hyvin usein laskettelemassa Saran kanssa pääasiassa Sappeen hiihtokeskuksessa. Kesällä yhteinen intohimoni priimusuimamaisteri Saran kanssa on uinti.

Minua tuntevat väittävät, että olen nopea puhumaan monilla kielillä. Sanotaan, että olen harvinaisen innostunut kävelemään paljon ja lujaa. Täsmällisyys ei ole parhain hyveeni osin sen takia, että pyrin ratkeamaan kovin moneen paikkaan. Erityisen ylpeä olen tamperelaisuudestani ja hämeenkyröläisistä juuristani Sasin kylästä.