Opettajankoulutuksen pysyttävä ajan hermolla

18.12.2014

Opettajien koulutuksen on pysyttävä kiinni ajassa ja vastattava tulevaisuuden tarpeisiin.

Suomi on perinteisesti ollut opetuksen ja koulutuksen kärkimaa, mutta vähitellen olemme joutuneet huomaamaan, että koululaitoksemme vaatii uudistamista pysyäkseen ajassa mukana.

Koulujemme menestys perustuu yhtenäiseen, koko ikäluokalle tarjottavaan peruskouluun ja koulujen itsenäisyyteen. Avainasemassa ovat ennen kaikkea ammattitaitoiset ja motivoituneet opettajat. Valtakunnallisesti laaditaan ainoastaan opetussuunnitelmien perusteet, mutta ne antavat kouluille ja opettajille paljoltikin liikkumavaraa järjestää opetus paikallisesti parhaalla mahdollisella tavalla. Jotta meillä on jatkossakin hyviä opettajia, pitää opettajan ammatin arvotus olla korkea, mitä se Suomessa on tähän asti ollutkin.

Motivoituneelle ja pätevälle opettajalle opetussuunnitelmien liikkumavara tarkoittaa vapautta järjestää opetusta monilla perinteistä opetusta rikastuttavilla tavoilla. Kuitenkin monien opettajien mielestä esimerkiksi uudenlainen digiteknologiaan perustuva pedagogiikka ja siihen liittyvä tekniikka tuntuu haastavalta, ja siksi sitä ei ehkä käytetä. Tämä on sääli, kun ottaa huomioon, millaisia mahdollisuuksia uudenlaiset ratkaisut tarjoavat kaikille osapuolille. Meidän ei ole järkeä investoida ja kehittää uusia innovatiivisia oppimispalveluita, mikäli ammattikunta ei niitä kykene hyödyntämään.

Ammattitaitoa ja motivaatiota luodaan jo opettajankoulutuksessa. Mikäli haluamme säilyttää kansainvälisesti edelleen erinomaista tasoa olevat oppimistulokset myös tulevaisuudessa, emme voi säästää opettajien koulutuksesta tai heidän pätevyysvaatimuksistaan. On lähdettävä siitä, että kaikki opettajaksi valmistuvat suorittavat ylemmän korkeakoulututkinnon: se pätevöittää opettajan asiantuntijuuden ja on hyvä lähtökohtainen perusta. Koulutuksen sisällön on vastattava nykyajan haasteisiin ja annettava eväitä myös tulevaisuuden monipuolista koulua ajatellen: emme voi jumiutua vanhoihin rakenteisiin, kun selvä tarve uudistuksille on olemassa.

 

Monet opettajat toivovat ohjausta ja tukea erityisesti uransa alkuvaiheessa, mutta myös jo vuosia virassa olleet tarvitsevat täydennyskoulutusta esimerkiksi uusien opetusteknologioiden ja oppimateriaalien hyödyntämiseksi. Näin ollen jos vaadimme uudistuksia peruskoululta, on meidän pidettävä huoli myös siitä, että opettajankoulutus ympäri Suomea on niin ikään ajassa kiinni. Opettajan ammattia täydentävä, heidän omista tarpeistaan lähtevä ja tulevaisuuden tarpeisiin tähtäävä koulutus on elinehto tulevaisuuden peruskoululle. Täydennyskoulutuksen jatkuvuus ja monipuolisuus on myös varmistettava niin, että koko ammattikunta ympäri maan kykenee hyötymään tarjonnasta.

 

Tulevaisuuden opettaja on yhä enenevissä määrin rohkea moniosaaja. Perinteisten oppimisympäristöjen rinnalla on jo nyt paljon muutakin, mutta tendenssi on sen suuntainen, että oppiainerajat hälvenevät entisestään ja tilalle tulevat laajat, paikoitellen oppiainerajat ylittävät kokonaisuudet. Meidän on taattava se, että opettaja saa kaiken hänelle kuuluvan koulutuksen ja ammatillisen tuen, mutta ennen kaikkea arvostuksen tekemästään työstä, jolla hän satsaa tulevaisuutemme tekijöihin.