Radisson SAS:in Gloria-konferenssisali, Vaasa

Hur kan tröskeln för företagsamheten sänkas i Finland?

Mina damer och herrar,

I dag är företagsamhetens betydelse för samhällsekonomin obestridd. Med hjälp av den skapas ekonomisk tillväxt och arbetsplatser. Därför arbetar också regeringen på att främja företagsamheten. Den offentliga sektorn växer inte längre, vilket gör att uppkomsten av företag, deras konkurrenskraft, tillväxt och förnyelse utgör en av de grundläggande förutsättningarna för vår välfärd. Endast på detta sätt kan ny produktion och försörjning åstadkommas och i och med dem också arbetsplatser.

Staten har till uppgift att skapa goda förhållanden för företagsamheten. I World Economic Forums senaste rapport placerade sig Finland på första plats vid en jämförelse av olika länders konkurrenskraft. I denna undersökning, som görs årligen, är inalles 75 stater med, och de bedöms utgående från sin ekonomiska tillväxtpotential samt sin aktuella ekonomiska konkurrenskraft. I jämförelsen beaktas bl.a. omgivningen för affärsverksamheten i allmänhet, förvaltningen, infrastrukturen och utbildningsnivån. Den goda placeringen får dock inte innebära att vi slår oss till ro, till freds med oss själva, utan också i fortsättningen måste vi arbeta på att förstärka konkurrenskraften i verksamhetsbetingelserna.

Som en del av arbetet på att utveckla förhållandena vill regeringen sänka trösklarna för företagsamheten. I Finland sammanhänger trösklarna bl.a. med hur marknaden fungerar, viljan att bli företagare, byråkratin, beskattningen, företagarens socialskydd samt finansieringen. I regeringens företagarprojekt utvecklas mediciner för att sänka dessa och andra trösklar.

Företagarprojektet, som inleddes vid ingången av fjolåret, är ett paraply för alla de åtgärder som siktar till att främja företagsamheten under denna regeringsperiod. I projektet koncentrerar man sig på konkret verksamhet. Följaktligen har för var och en av de drygt hundra åtgärderna ställts ett klart mål, en tidtabell och en ansvarig part. Granskningsperspektivet är hela företagets livscykel ur företagarens synvinkel och åtgärderna inriktas på de skeden av livscykeln som är kritiska med tanke på om företaget skall klara sig eller inte. Projektet genomförs med ett nytt verksamhetssätt - ett brett horisontellt samarbete i vilket nio ministerier och Finlands Kommunförbund deltar.

I det följande kommer jag att tala om vilka åtgärder regeringen har vidtagit i företagarprojektet för att sänka de redan nämnda trösklarna för företagsamheten.

(Toimivat markkinat)

Ensimmäinen käsittelemäni yrittäjyyden kynnys liittyy markkinoiden toimivuuteen. Kuten hyvin tiedämme elinvoimaista yritystoimintaa ei voi kehittyä ilman toimivia markkinoita ja tehokasta kilpailua. Markkinoiden tulee toimia samalla periaatteella kaikille ja kaikilla tulisi olla yhtäläiset edellytykset toiminnoilleen. Yrittäjyyshankkeen tavoitteena on markkinoiden toimivuutta tehostamalla luoda uudelle yritystoiminnalle ja olemassa olevan yritystoiminnan kasvulle suotuisa maaperä. Erityisesti on tarkasteltu julkisten hankintojen kilpailuttamiseen liittyviä kysymyksiä sekä sosiaali- ja terveyspalveluja.

Kilpailu on merkittävä tehokkaan ja innovatiivisen toiminnan kannustin. Se ei ole itsetarkoitus, mutta sen avulla on saavutettavissa taloudellista tehokkuutta, joka vuorostaan luo hyvinvointia.

Yrittäjyyshankkeessa selvitetään mm. keinoja, joilla voitaisiin edistää kilpailua julkisen sektorin palvelutuotannossa. Julkisen sektorin kilpailupolitiikkaa selvittänyt työryhmä, jonka puheenjohtaja olen, on tehnyt esityksiä yksityisten palveluyritysten mahdollisuuksista osallistua julkisten palvelujen tuottamiseen. Koko yhteiskunnalle ehdotusten toteutuminen merkitsisi tehokkuuden ja palveluiden laadun parantumista.

Lukuisia yksityisen palvelutuotannon kehittymisen esteitä on meillä jo raivattu, mutta toimenpiteitä tarvitaan lisää nimenomaan käytännön tasolla. Ongelmana on ollut se, etteivät kunnat ole halunneet tai osanneet hyödyntää yksityistä palvelutuotantoa odotetulla tavalla. Joidenkin palvelualojen kehittymisen esteenä ovat myös epäselvät toimintasäännöt ja -alueet markkinoilla, kun yhä useammin kilpailutilanteessa kohtaavat samanaikaisesti yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin organisaatiot. Tähän ongelmanratkaisuun voidaan antaa eväitä keskustelemalla siitä, millä alueilla yksityinen yritys voi toimia nykyisen palvelutuotantojärjestelmän täydentäjänä.

(Yrittäjyyshalukkuus)

Markkinoiden toimivuudessa on siis vielä kehitettävää, sama pätee myös yrittäjyyshalukkuuteen. Suomalaisten myönteinen asennoituminen yrittäjyyteen ei ole vielä realisoitunut korkeana yrittäjyysaktiivisuutena. Se on kuitenkin kehittymässä positiiviseen suuntaan. Tuoreen GEM- tutkimusraportin mukaan kesäkuussa Suomen työikäisestä väestöstä 9.3% oli joko perustamassa omaa yritystä tai toimi yrittäjänä uudessa yrityksessä. Vertailussa Suomi sijoittui 29 maan joukossa 15. sijalle. Merkittävää on, että olimme tutkimuksen yritteliäin Pohjoismaa.

Työsarkaa on kuitenkin vielä edessä. Yrittäjyyshankkeessa etsitään aktiivisesti keinoja, joilla suomalaisten positiiviset asenteet saataisiin käännetyksi uskallukseksi ryhtyä yrittäjäksi. Ongelmana on mm. se, että yrittäjyyteen tarvittavat omat kyvyt koetaan usein riittämättömiksi. Lisäksi yrittäjyys nähdään Suomessa liian usein myös kannattomaksi ja vaikeaksi keinoksi hankkia toimeentulo. Palkkatyö on sitkeästi pysynyt etusijalla ihmisten urasuunnitelmissa.

Yrittäjyyshaluttomuuden taustalla vaikuttavat monet toinen toistaan ruokkivat tekijät. Näistä yksi merkittävimpiä lienee kulttuuriset asenteet, kuten alhainen riskinottohalu ja siihen liittyvä epäonnistumisen pelko. Yrittäjyydessä suomalaisia pelottaa velkaantuminen ja omaisuuden menettäminen. Konkurssilainsäädäntömme on Euroopan tasolla suhteellisen ankara. Lisäksi ympäröivä yhteisö leimaa liian helposti yritystoiminnassa epäonnistuneita.

Hallitus on ryhtynyt toimiin, jotta yritystoiminnassa epäonnistumisen seuraamuksia voitaisiin kohtuullistaa ja rohkaista potentiaalisia yrittäjiä ryhtymään ennakkoluulottomammin yrittäjäriskin kantajaksi. Oikeusministeriössä valmistellaan parhaillaan uutta konkurssilakia, johon tullaan ottamaan säännökset konkurssivelallisen aseman parantamiseksi. Ulosottolain kokonaisuudistus on myös käynnissä. Siinä etsitään keinoja, joilla otettaisiin huomioon velallisen hyväksyttävä vähimmäistoimeentulo sekä asianosaisten oikeusturva, ihmisoikeudet ja perusturva. Erityisesti pyritään vähentämään ulosoton pitkäkestoisuudesta velalliselle koituvia haittoja. Tämän ohella oikeusministeriössä arvioidaan yksityishenkilön velkajärjestelyn tarkastamistarpeita. Tavoitteena on muun muassa, että velkajärjestelyn piiriin voisivat nykyistä laajemmin päästä ne velalliset, joiden velkajärjestelyhakemus on hylätty.

Yrittäjyyden edellyttämiin asenteellisiin valmiuksiin, kuten riskinottohaluun voidaan ja tulee vaikuttaa myös koulutuksen ja kasvatuksen keinoin. Yrittäjyyskasvatuksen ja -koulutuksen merkitys positiivisen yrittäjyysilmapiirin ja yrittäjyyteen kasvamisen kannalta on keskeinen. Yrittäjyyskasvatuksen kehittämiseksi yrittäjyyshankkeessa tehdään lujasti töitä. Keskeisellä sijalla on koulutusjärjestelmän roolin aktivoiminen eri kouluasteilla.

(Byrokratia)

Hyvät kuulijat,

Kolmas keskeinen yrittäjyyden kynnys on byrokratia. Yritysten perustaminen on nykyään suhteellisen helppoa, mutta yritysten määrä saadaan kasvamaan vain, jos myös niiden pyörittäminen on riittävän helppoa ja kannattavaa. Hallinnolliset velvoitteet rasittavat suhteellisesti eniten pieniä yrityksiä. Vähäisten resurssien jakaminen heijastuu niiden kilpailukyvyssä. Varsinkin monimutkaiset ja aikaa vievät työnantajavelvoitteet lisäävät yritysten hallintoon liittyvää työtä ja kustannuksia. Tutkimusten mukaan yksi tärkeimmistä työnantajaksi ryhtymisen kynnyksistä onkin palkkaukseen liittyvien säädösten ja työnantajavelvoitteiden monimutkaisuus.

Hallinnollisten velvoitteiden keventämiseksi on verohallituksen ylijohtaja Mirjami Laitinen laatinut selvitysmiestyönä ehdotuksen pientyönantajavelvoitteiden yksinkertaistamisesta ja ns. verotilijärjestelmän pääperiaatteista. Raportissa ehdotetaan rakennettavaksi maksuton Internetin kautta toimiva maksupalvelujärjestelmä ja selvittelykeskus helpottamaan satunnaisten ja pienten työnantajien työnantajavelvoitteiden suorittamista.

Pidemmän aikavälin ehdotuksena esiin nostetun verotilijärjestelmän tavoitteena on puolestaan erilaisten verojen ja maksujen yhdistäminen siten, että maksu- ja ilmoitustapahtumia olisi mahdollisimman vähän. Toteutuessaan verotilijärjestelmä helpottaisi myös työnantajavelvoitteita merkittävästi.

Byrokratiaa vähentää myös uusi yritys- ja yhteisötietolaki, jonka mukaan yritykset ja yhteisöt yksilöidään yhtenäisellä tunnusjärjestelmällä. Lakia sovelletaan yrityksiä ja yhteisöjä koskevien tunniste- ja perustietojen keräämiseen ja tallentamiseen Patentti- ja rekisterihallituksen ja Verohallituksen yhteiseen tietojärjestelmään. Järjestelmä mahdollistaa sen, että yritykset ja yhteisöt voivat antaa perustamista, muuttamista ja lopettamista koskevat tiedot yhdellä ilmoituksella molemmille viranomaisille. Yhtenäisen tunnusjärjestelmän käyttöönotto luo jatkossa hyvät mahdollisuudet yritysten sähköisten ilmoitusmenettelyjen kehittämiselle.

Muista toimenpiteistä voidaan mainita uudet kirjanpitolain muutokset ja osakeyhtiölain säännökset, jotka yksinkertaistavat etenkin pienten yritysten lakisääteisiä velvoitteita.

(Sosiaaliturva)

Byrokratiaan rinnastettavissa olevana yrittäjyyden esteenä on usein nostettu esiin yrittäjän sosiaaliturva. Yrittäjien sosiaaliturvajärjestelmän puutteina on yleisesti pidetty maksujen kalleutta sekä järjestelmän epäjohdonmukaisuutta ja vaikeaselkoisuutta. Kaivattuja uudistuksia on yrittäjyyshankkeessa saatu liikkeelle. Pienyrittäjien sosiaaliturvamaksuja on alennettu jo kahdesti vuoden sisällä, merkittävimmät alennukset on kohdistettu työvaltaisille palvelualoille. Myös sairausvakuutusmaksujen määräytymisperusteita on muutettu. Lisäksi yrittäjien eläkevakuuttamisvelvollisuuteen ehdotetaan muutoksia, joiden mukaan yrittäjää ei ole vakuutettava yrittäjien eläkelakien mukaisesti, jos hänelle ei enää kerry eläkettä toiminnastaan.

Suomessa sosiaaliturva on luotu ensisijaisesti vakituisena, palkattuna työntekijänä tai päätoimisena yrittäjänä toimimista varten, osa-aikaisen yrittäjän asema on ajoittain hyvin epäselvä. Kuitenkin nyky-yhteiskunnalle tyypilliset uudenlaiset työmuodot, rinnakkainen yrittäjyys ja palkattuna työntekijänä työskentely sekä lisääntyvä siirtyminen palkansaajasta yrittäjäksi ja takaisin edellyttävät järjestelmien tarkistamista. Sekavuutta aiheuttaa lainsäädännöllinen kirjavuus - yhdenmukaista yrittäjän määritelmää ei ole olemassa. Sivutoimiseksi yrittäjäksi ryhtyvän henkilön sosiaaliturvaan liittyviä ongelmakohtia ja myös niihin liittyviä mahdollisia verotuksellisia näkökohtia tarkastellaan parhaillaan yrittäjyyshankkeessa eri hallinnonalojen välisenä yhteistyönä.

(Rahoitus)

Hyvät osallistujat. Rahoitusta on myös pidetty yhtenä mahdollisena yrittäjän kompastuskivenä. Kauppa- ja teollisuusministeriön, Teollisuuden ja Työnantajien keskusliiton ja Suomen Pankin yhdessä toteuttaman laajan rahoituskyselyn mukaan yritysten rahoituksen tarve ja saatavuus eivät kuitenkaan ole olleet yrityksille keskeinen ongelma Suomessa enää useampaan vuoteen. Lokakuussa toteutetussa kyselyssä ainoastaan kolme prosenttia yrityksistä ilmoitti rahoituksen saatavuuden haitanneen yrityksen toimintaa viimeisen 12 kuukauden aikana.

Yrittäjyyshankkeessa yritysten syntyä ja kasvua tuetaan ottamalla käyttöön uusia rahoitus- ja kehittämispalvelujärjestelmiä. Yhtenä tärkeänä tavoitteena on, että julkisen pääomasijoitustoiminnan painopistealueeksi otetaan siemen- ja käynnistysvaiheen yritykset. Lisäksi kehitetään sellaisia malleja, jolla saataisiin myös yksityinen sektori sijoittamaan erityisesti alkaviin yrityksiin.

Myös alkavien teknologia-intensiivisten yritysten rahoituksen saatavuutta on parannettu. Suomen itsenäisyyden juhlarahasto (SITRA) ja Teknologian kehittämiskeskus (TEKES) ovat yhdessä kehittäneet PreSeed -toimintamallin, jonka tavoitteena on kiihdyttää teknologiahankkeiden kaupallistamista ja helpottaa niiden pääsyä yritysrahoitusputken alkuun.

(Verotus)

Arvoisat kuulijat,

Olemme tänään kokoontuneet tänne Vaasaan miettimään yhdessä keinoja yrittäjyyden esteiden poistamiseksi. Viimeksi kuluneen puolentoista vuoden aikana vastaavia yrittäjyyshankkeeseen kuuluvia alueellisia yrittäjyyspäiviä on järjestetty yhteensä jo 27 kertaa. Tämän yrittäjyyspäivän seminaarin teemana on yritysverotus, sen reimarit ja karikot.

Tavallisin yrittäjyyden kynnys, jonka yrittäjät itse tuovat esille on korkea verotus. Yrittäjien käsityksiä tukee OECD:n vastikään julkaisema kansainvälinen vertailututkimus, jonka mukaan Suomen kokonaisveroaste on tutkimukseen osallistuneista maista kolmanneksi korkein. Suomessa bruttokansantuotteeseen suhteutettuna kokonaisveroasteeksi saatiin 46.5%. Selvityksessä OECD-maista Suomen edellä olivat vain Tanska ja Ruotsi. Tuloverojen vertailussa Suomi sijoittui hieman paremmin, kuudenneksi.

Myönteisen yrittäjyyskehityksen aikaansaamiseksi on Suomen verojärjestelmän kansallisen ja kansainvälisen kilpailukyvyn nostaminen välttämätöntä. Valtiovarainministeriö on kesällä asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on arvioida tulo- ja varallisuusverotuksen, erityisesti yritys- ja pääomaverotuksen kehittämistarpeet kansainvälisen kehityksen ja voimistuvan verokilpailun valossa. Työryhmän tulee kiinnittää erityistä huomiota Euroopan Unionin alueella tapahtuvaan kehitykseen ja yhteisöoikeuden asettamiin vaatimuksiin. Nykymaailmassa on luonnollisesti erityisen tärkeää ottaa huomioon kehitys muualla maailmassa, joten kansainvälisillä vertailuilla on työryhmän työssä varmasti tärkeä rooli.

Työryhmä keskittyy toimeksiantonsa mukaisesti yritysverotukseen ja pääomatulojen verotukseen, joskaan ansiotulojenkaan verotusta koskevia pohdintoja ei ole suljettu toimeksiannon ulkopuolelle. Päämääränä on turvata tuloverojärjestelmän mahdollisimman hyvä kilpailukyky ottaen samalla huomioon verojärjestelmän yleiselle hyväksyttävyydelle asetettavat kansalliset ja kansainväliset vaatimukset sekä tuloverotukselle asetettu fiskaalinen tehtävä. Työryhmän ehdotusten pohjalta otetaan kantaa seuraavan hallituskauden veropolitiikan päälinjoihin.

Valtioneuvoston kanslia on myös asettanut toisen täydentävän työryhmän selvittämään verotusta kansainvälisessä toimintaympäristössä. Työryhmän tehtävänä on selvittää, millainen on Suomen verotuksen rakenne kansainvälisesti ja mitä muutospaineita verojärjestelmään tulee kansainvälisen verojärjestelmän ja kansainvälisen talouden sekä kotimaisten tekijöiden taholta. Työryhmä selvittää myös, millainen on hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen näkökulmasta kestävä veroaste ja mitkä ovat erilaisten veroaste- ja verorakennevaihtoehtojen vaikutukset tuotannon kasvuun, työvoiman kysyntään ja tarjontaan sekä tulonjakoon ja aluekehitykseen.

Työryhmätyön ohella yrittäjyyshankkeessa on toteutettu konkreettisia verotukseen liittyviä yritystoimintaa tukevia toimenpiteitä. Esimerkkinä voidaan mainita, että yksityinen elinkeinonharjoittaja, maatalouden harjoittaja, kuolinpesä ja verotusyhtymän osakas voivat tästä verovuodesta lähtien valita verotuksessa pääomatulo-osuudeksi 18 prosentin sijasta 10 prosenttia elinkeinotoimintaan tai maatalouteen kuuluneesta nettovarallisuudesta tai osakkaan yhtymävarallisuudesta. Yritystulon verottaminen nykyistä suuremmassa määrin ansiotulona alentaa erityisesti pienituloisten yrittäjien verotusta.

Lisäksi hallitus on ohjelmassaan sitoutunut vaalikauden aikana 10-11 mrd. markan suuruisiin tulovero- ja sosiaalivakuutusmaksuperusteiden kevennyksiin. Hallituksen vuodelle 2002 päättämät kevennykset mukaan lukien tämä tavoite on jo ylittynyt. Yritysten sukupolvenvaihdoksien edistämiseksi on myös perintö- ja lahjaverolain sukupolvenvaihdoksia koskevia huojennuksia muutettu tämän vuoden alusta lukien niin, että huojennusten edellytyksenä olevat omistusvaatimusosuus on alennettu 20 prosentista 10 prosenttiin.

Bästa åhörare,

Jag har gått igenom ett antal viktiga faktorer, som utgör trösklar för företagsamheten, och de mediciner regeringen har utvecklat i företagarprojektet för att sänka dem. Med tanke på den tid som står till buds måste jag naturligtvis utesluta många viktiga utvecklingsobjekt, såsom trösklarna för företagens tillväxt och internationalisering och de svårigheter som sammanhänger med generationsväxlingar i företagen. Med dessa hinder för företagsamheten brottas också företagen i Österbotten. Allmänt taget finns här dock synnerligen goda förutsättningar för företagsamhet. De österbottniska städerna och kommunerna har alltid varit kända för sin företagaranda. Tack vare de långa företagartraditionerna är tröskeln för att starta eget lägre i detta landskap än på annat håll i landet. Antalet företag inom arbetskrafts- och näringscentralens verksamhetsområde är följaktligen lovvärt stort. I synnerhet nyföretagsamheten i regionen är stark och mångsidig. Typiskt för Österbotten är också att företagen är verksamma i ovanligt många olika branscher. Ur statens synvinkel är det viktigt att också i fortsättningen trygga en positiv utveckling för företagsverksamheten i området genom att bereda möjligheter för företagen att fortgående utveckla sig också i framtiden.

För att företagsamheten skall kunna främjas och hindren för den undanröjas förutsätts att Finland kan behålla sin goda ställning i internationella jämförelser av företagens konkurrenskraft också under kommande år. En jämn ekonomisk tillväxt och möjligheterna att förutse statens ekonomiska politik skapar de bästa förutsättningar för företagsamhet. Till denna del kan vi nu se framåt med tillförsikt. Vår ekonomiska utveckling har under den senaste tiden i regel varit gynnsam och regeringens mål är att trygga en stabil ekonomi också under de närmaste åren.

Det är naturligtvis klart att världen inte blir färdig som ett resultat av företagarprojektet. Globalt mätt är Finland ett litet land. Trots att vi är små och vårt näringslivs utvecklingscykel kort går det idag enligt många mätare föredömligt för oss. Vi kan, vi försöker och vi utvecklar verksamheten med egna krafter och i samarbete med andra. Möjligheterna att inverka på företagens verksamhetsbetingelser är en politik som förs framåt med små steg. Dessa steg försöker man ta i rask takt inom ramen för företagarprojektet och i samarbete mellan de olika förvaltningsområdena.

Takaisin