Ministeri Sasi Vuosaaren sataman peruskivien muuraustilaisuudessa
07.01.2003

Vuosaaren satamahanke on vihdoinkin edennyt ratkaisevaan vaiheeseen. Sataman ja sen liikenneyhteyksien rakentaminen voi nyt viimein alkaa. Peruskiven muuraus on historiallinen ja juhlava tilaisuus Vuosaaren sataman syntyketjussa ja -historiassa.

Vuosaaren sataman etenemisprosessi on ollut pitkä ja vaivalloinen. Erityisesti mieleen on painunut se valtava työmäärä, joka on tehty hankkeen läpiviemiseksi 1990-luvun alusta lähtien ja erityisesti parin viime vuoden aikana. Prosessia on vaikeuttanut paitsi hankkeen moniulotteisuus myös mm. ympäristölainsäädännön voimakas uusiutuminen hankkeen suunnittelun aikana. Aikataulut ovat toistuvasti muuttuneet ja valitusketjut lisääntyneet. Voi sanoa, että hanke on viivästynyt arviolta 6-8 vuotta raskaan päätös- ja käsittelyprosessin takia. Mitä se merkitsee rahassa voi vain arvata, kymmeniä miljoonia euroja. Tuntuu kohtuuttomalta.

Liikenne- ja viestintäministeriö perustaa lähiaikoina kaksi työryhmää, joiden tehtävänä on selvittää suuriin väylähankkeisiin liittyvien ympäristökustannusten suuruus sekä se, voidaanko ympäristöasioihin liittyviä valitusprosesseja kehittää.

Satamahanketta koskeva keskeinen päätöksenteko on tapahtunut kuluneen vuoden aikana ripeästi ja selkeästi. Tammikuussa 2002 YM vahvisti seutu- ja asemakaavan, kesän kynnyksellä KHO kumosi kaavoista tehdyt valitukset, eduskunta myönsi määrärahaa jatkosuunnittelulle, syksyllä Helsingin kaupunginvaltuusto teki rakentamispäätöksen ja joulukuussa eduskunta hyväksyi rahoituspäätöksen liikenneväylistä selvällä äänestystuloksella. Vielä vuosi sitten, ennen kaavojen vahvistuspäätöksiä, tuskin olisi voinut kuvitella, että tammikuussa 2003 juhlitaan Vuosaaren sataman peruskiven muurausta.

Sataman rakentamista puoltavat argumentit ovat vahvat. Vuosaaren sataman rakentaminen on kaupunkirakenteellisesti ja liikennepoliittisesti oikea ratkaisu.

Vuosaaren satama rakentamisen johdosta vapautuvien maa-alueiden käyttö asuin- ja toimitilarakentamiseen tiivistää kaupunkirakennetta, lisää joukkoliikenteen käyttöä ja siten parantaa olennaisesti ympäristön tilaa. Asuntoja voidaan rakentaa lähes 30 000 ihmiselle, keskikokoisen suomalaisen kaupungin verran. Nykysatamien liikenteen poistuminen kantakaupungista liikenteelle paremmin soveltuville väylille parantaa lisäksi huomattavasti kantakaupungin ympäristön viihtyvyyttä ja liikenneturvallisuutta. Hankkeen toteuttaminen on siis kaikilta osin kestävän kehityksen mukaista.

Kansallisesti ja kansainvälisesti kilpailukykyinen hyvä satama edellyttää toimivia, valtakunnan verkkoon joustavasti liittyviä meri- ja maaliikenneväyliä. Meriväylä Vuosaaren satamaan on suora ja turvallinen, Satamatie liittyy päätieverkkoon Kehä III:n päässä ja rata liittyy päärataan Keravalla. Logistisesti satama sijaitsee optimaalisesti Etelä-Suomen ja valtakunnan liikenneverkkoon nähden.

Suurin osa maaliikenneyhteyksistä kulkee pääasiassa ympäristösyistä tunnelissa. Arvioiduista rakennuskustannuksista noin 65 % on tunnelikustannuksia. Suoranaisia ympäristökustannuksia on maaliikenneyhteyksien osalta noin 50-60 miljoonaa euroa eli 30 % rakennuskustannuksista. Suomalaisen mittapuun mukaan ennätyksellinen kolminkertainen satsaus ympäristön laatuun.

Mielenkiintoista uusajattelua on liikenneyhteyksien toteuttamismalli. Ensimmäistä kertaa valtion kolme väylävirastoa - Tiehallinto, Ratahallintokeskus ja Merenkulkulaitos - toimivat saman lipun alla. Liikenneyhteydet toteutetaan yhtenä hankkeena. Näin on toimittu jo suunnitteluvaiheessa, vuodesta 1999 lähtien, ja kokemukset yhteistyöstä ovat olleet hyvin myönteisiä ja rohkaisevia. Toimintaa on kruunannut myös hyvä yhteistyö Helsingin kaupungin kanssa.

Hankkeella on erittäin mittavat työllisyysvaikutukset. Sataman ja liikenneyhteyksien rakentamisen aikaiset suorat työllisyysvaikutukset ovat lähes 2 200 henkilötyövuotta ja välilliset vaikutukset noin 1 300 henkilötyövuotta. Siis yhteensä noin 3 500 henkilötyövuotta.

Valtio ja kaupunki ovat viikko sitten allekirjoittaneet yhteistyösopimuksen sataman liikenneyhteyksien toteuttamisesta ja aiesopimuksen Keski-Pasilan maankäytön suunnittelusta. Yhteistyösopimuksessa on satamahankkeen toteuttamista varten sovittu Helsingin ja valtion välillä jo suunnitteluvaiheessa hyväksi koetusta yhteisestä organisaatiomallista.

Esitän suuret kiitokset omasta ja valtion puolesta niille kaikille, jotka ovat kantaneet kortensa kekoon satamahankkeen edistämiseksi. Toivotan myös onnea ja menestystä rakentamisesta vastaaville.

Takaisin