 |
            |
|
Ulkomaankauppaministeri Kimmo Sasi Verkkotalouden rooli vapautuvassa maailmankaupassa
Hyvät kuulijat - esitykseni otsikko ei voisi olla haasteellisempi - ja ajankohtaisempi. Verkkotalous sinänsä ei liene uusi keksintö. Verkottuminen toimintatapana on ollut käytössä historian sivu kun yksilöt ryhmät, liikkeet, organisaatiot ja kansakunnat ovat pyrkineet tavoitteisiinsa. Kautta historian ovat hallitsijat ja kansat luoneet yhteyksiä toisiinsa - tosin yleensä naapuriin lähdettäessä tavattiin ottaa kättä pitempää mukaan oman viestin painottamiseksi. Se mikä on ratkaisevasti muuttunut on kansainvälisen kanssakäymisen - verkottumisen - nopeutuminen ja helpottuminen - kauppaa ja politiikkaa tehdään reaaliajassa - elämme "globaalissa kylässä". Samalla myös keskinäinen taloudellinen ja poliittinen riippuvuus toisistamme on kasvanut - tarve oma sanoman painottamiseen takomalla dialogin vastapuolen päätä seinään on vähentynyt merkittävästi. - jo tilastoja tarkasteltaessa voimme todeta suomalaisten omaksuneen "verkkoajattelun" suhteellisen hyvin. Internet-käyttäjien viikoittainen määrä on Suomessa ylittänyt vastikään 2 miljoonaa. Yli 2,4 miljoonaa 15-79-vuotiasta suomalaista on käyttänyt Internetiä edellisen kolmen kuukauden aikana ja 2 050 000 yli 15-vuotiasta suomalaista käyttää verkkoa vähintään kerran viikossa. Kotoa verkkoa on käyttänyt kolmen kuukauden aikana jo 1,6 miljoonaa 15 vuotta täyttänyttä, työpaikaltaan 1,16 miljoonaa ja opiskelupaikaltaan liki 600.000 henkeä. - yksilötasolla tapahtuneiden käyttäytymismallien muuttumisen lisäksi tekninen kehitys ja innovaatiot ovat luoneet aivan uusia liiketoimintamalleja ja teollisuudenaloja. Verkkotalous suppeammin määriteltynä voisi merkitä juuri uutta liiketoiminnan muuttuvaa ajattelutapaa (mm. uudet myyntikanavat ja asiakkuuden hallinta, logistiikan hallinta) ja uusia "teollisuudenaloja" (esim. langaton viestintä - lähes koko ICT-sektori) - tai kaikkien edelläkuvattujen sekoitusta - globalisoituvaa toimintaympäristöä. - talous on se sektori, joka on vetämässä globalisaatiokehitystä. Maailmankauppa on kasvanut 1600 % ja suorat investoinnit 2500 % vuodesta 1950. Tämän kehityksen on mahdollistanut teknologinen vallankumous ja sen myötä tapahtuva verkostoituminen. Uusia työskentely- ja ajattelutapoja, koulutustarpeita ja kontaktiverkkoja on syntynyt, eikä tälle kehitykselle ei näy loppua. Uskon, että lähitulevaisuudessa tarpeemme olla paremmin ja nopeammin informoituja luo uusia kansainvälistymisen muotoja. Voimme omaksua useita eri rooleja esim. ympäristötietoisina kuluttajina, kun tiedämme miten ostopäätöksemme vaikuttaa koko maapallon ekologiaan - tai käytetäänkö tietyssä maassa lapsityövoimaa markettiemme hyllyillä olevien tuotteiden valmistukseen. - globalisaatio/verkottuminen merkitsee myös uusien toimijoiden mukaantuloa - kansalaisjärjestöt ja etujärjestöt haluavat saada - ja saavatkin - äänensä kuuluville miten asioita tulisi hoitaa esim. ihmisoikeuksien alalla. Myös näiden uusien aktoreiden toiminta on kansainvälistynyt nopeasti - useilla on jo operaatioita tai sisarorganisaatioita ympäri maailmaa. - kolikolla on myös toinenkin puoli. Monille tämä epämääräinen käsite "globalisaatio" on lähinnä kirosana. Tuskin kukaan kieltää etteikö globalisaatio pahimmillaan merkitsisi eriarvoisuuden kasvua ja vähentäisi mm. kolmannen maailman mahdollisuuksia koskaan saada kiinni teollistuneita (tai tässä tapauksessa jälkiteollistuneita) maita. Tätä kritiikkiä on kuunneltava ja siihen on reagoitava - intressissämme on, että kaikki tässä "globaalissa kylässä" pelaisivat saman sääntökirjan mukaan. Kaikilla on oltava mahdollisuus hyödyntää osaamistaan ja vahvuuksiaan. Tulevaisuus tapahtuu tänään - usealla eri tieteenalalla tehtävä perustutkimus luo pohjaa uusille sovelluksille entistä nopeammassa tahdissa. Yritysten on reagoitava entistä herkemmin markkinoiden muutoksiin ja vaatimuksiin. Samalla väärien päätösten mukanaan tuomat riskit kasvavat - vaakakupin toisessa päässä on tietenkin onnistuneiden päätösten mukanaan tuoma etulyöntiasema kilpailijoihin nähden. Tarjoutuvien mahdollisuuksien oikea-aikainen hyödyntäminen edellyttää verkostojen oikeaa käyttöä. - globalisaatio, verkottuminen, uudet teknologiat - listaa voisi jatkaa edelleen. Suomen taloudellisessa intressissä on edelleen pysyä kehityksen kärjessä. Tämä vaatii markkinoiden, perustutkimuksen ja tuotekehittelyn osaamista - ja uusien arvojen noteeraamista. Tulevaisuudessa taloudellisen toiminnan tulee kestää useilla eri mittareilla tehtäviä arviointeja. ICT - Suomen uusi Sampo ? - sampo - tuon maallisen hyvän tuottaja - sai suomalaisessa tarustossa maagiset mittasuhteet. Ei liene ihme, että nykysuomessa sammon paikkaa on tarjottu kansantaloutemme kolmannelle tukijalalle - ICT-sektorille. - vuonna 2000 huipputeknologian viennin kasvu auttoi kauppataseen ylijäämän kipuamista ennätykselliseen 75,5 miljardin markkaan - kasvua vuoteen 1999 oli n. 18,7 miljardia markkaa. Vientimme arvo viime vuonna oli 293,6 miljardia markkaa. Vastaavasti tuonnin arvo kipusi 218,2 miljardiin markkaan. Huipputeknologian tuotteiden vienti kasvoi lähes kaksi kertaa nopeammin kuin Suomen koko vienti, eli 43 prosenttia, viennin arvo kasvoi runsaaseen 68 miljardiin markkaan. Huipputeknologian viennin koko osuus Suomen viennistä oli viime vuonna 23,3 prosenttia. - esittämäni valossa Suomen tunnetuksitekemistä ja vienninedistämistä on tänä päivänä vaikea kuvitella ilman ICT-näkökulmaa. Useasti toistettu sana "brändi", jonka voi suomentaa vaikkapa laatumerkiksi, kuvaa sitä, että Suomeen liitetään ulkomailla myönteisiä mielikuvia teknologiapanostuksemme ansiosta. ICT-teollisuutemme menestys on tuonut Suomelle ennennäkemätöntä näkyvyyttä maailmalla, niin alan julkaisuissa kuin joukkotiedotusvälineissä. - miten Suomen menestys on luotu ? Vastaus on yksinkertainen: Suomi on panostanut tutkimukseen ja kehittämiseen, koulutukseen ja markkinoiden avaamiseen. Suomeen onkin suuntautunut merkittäviä ulkomaisia investointeja mm. langattomien verkkojen tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Merkittävät ulkomaiset ICT-alan yritykset perustavat tänne yksiköitään. - alan suomalaisten yritysten toimintakenttä on globaalinen. Tämä ei koske ainoastaan suuria ja vakiintuneita yhtiöitä vaan myös pieniä ja vasta aloittelevia yrityksiä. Ulkoasiainhallinnon edustustoverkko kohtaa toiminnassaan liike-elämän maailmanlaajuiset operaatiot. Ulkoministeriö pyrkii vastaamaan näihin haasteisiin. Erityisen arvokasta "vetoapua" voimme tarjota mm. toimimalla ovien avaajana ja yhteyksien luojana paikallisiin viranomaisiin tai yrittäjiin. - eri kilpailukykyraporttien mukaan Suomen kilpailukyky arvioidaan tällä hetkellä huippusijoille koko maailmassa. Vahvuuksiamme ovat mm. teknologian kehitystyö, muotoilu, julkisen hallinnon instituutioiden toimivuus ja terveydenhuolto, joissa olemme maailman huipulla. Niin imarreltuja kuin näistä arvioista olemmekin, on muistettava, että globaalistuneen kilpailun kärkisijoilla pysyminen vaatii jatkuvaa ponnistelua. Joissakin kilpailukyvyn osatekijöissä - kuten vienninedistämistoiminnassa - Suomi sitä paitsi häviää reilusti muille maille. - niin globaalin verkkotalouden kuin ICT-sektorin kilpailuympäristössä Suomi näyttäisi selvinneen suhteellisen hyvin. Saavutetun aseman pitäminen ei kuitenkaan ole mahdollista ilman panostusta taloutemme hyvinvoinnin kannalta keskeisiin tekijöihin - markkinoiden vapauttamiseen, kv. kaupan yhteisistä pelisäännöistä sopimiseen sekä lukemattomien muiden muuttujien hallitsemiseen - kuten ympäristö sekä työelämän normit. - viime vuoden joulukuussa ulkoministeriön edustustojen päälliköille järjestämässä ICT-sektoria käsittelevässä seminaarissa vieraillut komissaari Erkki Liikanen totesi olennaiseksi "vanhan" ja "uuden" talouden yhtymisen: sähköinen kauppa yritysten hankinnoissa (business-to-business, B-to-B tai B2B) muuttaa talouden rakenteita ja yritysten toimintajärjestelmiä perustavanlaatuisella tavalla eli "B2B or not to be". - Liikasen mukaan EU tukee uuteen talouteen siirtymistä kilpailua vapauttavalla lainsäädännöllä, tietoyhteiskunnan laajentumiseen tähtäävällä eEurope-ohjelmalla ja EU:n tutkimuksen puiteohjelmasta tietotekniikkaan myönnettävin varoin. Internetin levinneisyys on voimakkaassa kasvussa, ja matkapuhelinliittymien kasvu on voimakkainta Euroopassa ja Kiinassa. 3G-taajuuksista maksetut korkeat hinnat eivät Liikasen mukaan hidasta investointeja tai nosta kuluttajahintoja, mutta alan kannattavuutta ne ovat haitanneet. (Saksan 3G-lupien hinnaksi tuli 600 euroa/asukas!). Jossain tapauksissa Euroopan-laajuisia yritysliittoutumia voinee olla odotettavissa. Pakettivälitteinen, nopea GPRS-tekniikka on langattoman Internetin todellinen testi. - Lissabonin huippukokous asetti tavoitteeksi EU:n kehittämisen 10 vuodessa maailman kilpailukykyisemmäksi ja dynaamisimmaksi knowledge-based taloudeksi maailmassa. Tämä tavoite saavutetaan vain määrätietoisella työllä ja käyttämällä hyväksi sisämarkkinoiden, yhteisen kauppapolitiikan ja uuden talouden tarjoamia mahdollisuuksia. EU:lle tärkeiden kauppapoliittisten tavoitteiden läpisaanti lisää painoarvoamme globaalitaloudessa. - EU-maiden joukossa Suomi on erottautunut yhtenä edelläkävijöistä markkinoiden liberalisoinnissa. Konkreettista hyötyä kansainvälistyville ICT-yrityksille uskon koituvan päätöksestä, jonka EU-huippukokous teki Nizzassa. EU:n perussopimuksen 133-artiklan muuttaminen niin, että ministerineuvosto pystyy päättämään palvelujen kauppaan ja tekijänoikeuksiin liittyvistä asioista määräenemmistöllä, on Suomen kannalta tärkeä kauppapoliittinen edistysaskel. Päätös avaa uusia mahdollisuuksia palvelukaupan vapauttamiselle. Se vahvistaa Euroopan komission asemaa kauppaneuvotteluissa, joissa puolustetaan myös suomalaisten ICT-alan yritysten intressejä.
- kansainväliseen kauppajärjestelmään, erityisesti Maailman kauppajärjestöön WTO:hon sekä kansainvälisiin standardijärjestöihin (kuten ISO, ITU, ym) kohdistuu useita uusia paineita, joiden voidaan tulkita osin johtuvan globalisoitumisesta, verkottumisesta sekä verkkotalouden entistä suuremmasta painoarvosta. Yritykset muuttavat toimintaansa globaalilta pohjalta toimivaksi. Monet näistä asioista liittyvät teknologiseen kehitykseen ja edellyttävät ratkaisuja kauppapoliittiseltakin kannalta. Niitä ovat mm. bioteknologia (geenimodifioidut tuotteet), sähköinen kauppa, perustelepalvelujen katteen laajentaminen (maakate sekä sitoumukset). Ratkaisuja ei kaikilta osin voida löytää WTO:ssa, joka jo nyt on avannut markkinoita uudelle teknologialle. Monenkeskiset, kansainväliset ratkaisut (jotka eivät WTO:n ulkopuolella ole oikeudellisesti sitovia, elleivät ole kansainvälisiä sopimuksia) ovat kuitenkin tasapuolisin ja läpinäkyvin tapa sopia pelisäännöstä. - maailman kauppajärjestö WTO, osallistuu aktiivisesti informaatio- ja viestintäteknologiamarkkinoiden vapauttamiseen. Tätä tavoitetta myös me tuemme. Jo Uruguayn kierroksella sovittiin perustelepalveluja koskevista perusperiaatteista (GATS-sopimuksen liitteenä) sekä osa WTO-jäsenistä sitoutui vapauttamaan ns. telekommunikaatiota koskevia lisäpalveluja, kuten sähköposti, on.line -yhteydet ja sähköinen tietoverkosto (EDI). Aikapulan vuoksi neuvotteluja perustelepalvelujen vapauttamisesta (=sidontalistat!) jatkettiin ja vuonna 1997 69 maata - jotka edustivat yli 90 prosenttia maailman televiestintätuloista - sopivat perustelepalvelujen vapauttamista (koskevat mm. äänipuhelinta, telex-, fax- ja sähkösanomapalveluja) eli juuri sitä "puuttuvaa 100 metriä kotipuhelimesta". Huomionarvoista kuitenkin on, että monet sitoumukset koskevat vain ns. kansainvälisiä puheluja, joten käynnissä olevissa palveluneuvotteluissa pyritään sitoumusten sekä maakatetta laajentamaan. -Singaporen ministerikokouksessa vuonna 1996 sovittiin ITA-sopimuksesta (Informaatioteknologia), joka vapautti informaatioteknologiamarkkinat. Sopimuksen tuloksena oli nollatullit tietyille tuotteille. Sopimuksen osapuolet (56 maata, joihin kuuluu EU:n 15 jäsenmaata) edustavat tällä hetkellä 93 prosenttia maailman kaupasta. Neuvottelut sopimuksen tuotekatteen laajentamisesta, ns. ITA II, eivät ole tähän mennessä valitettavasti onnistuneet, mutta työtä on saatu laajennetuksi tariffien ulkopuolisten kaupanesteiden käsittelyyn. Tuotekatteen laajentaminen on erityisen tärkeää, sillä ns. uudet, kehittyneet tuotteet eivät joko kuulu ITA-sopimuksen tuoteluokitteluun tai ovat kokonaan sen ulkopuolella, kuten esim. kännykän litium-akut tai tietokoneiden monitorit. - WTO:n 2. ministerikokous hyväksyi toukokuussa
1998 sähköistä kaupankäyntiä koskevan julkilausuman,
joka velvoitti WTO:n yleisneuvoston muodostamaan kattavan työohjelman
kaikkien sähköiseen kaupankäyntiin liittyvien kauppaa
koskevien kysymysten selvittämiseksi. Sähköisestä
kaupankäynnistä on vaihtelevalla menestyksellä keskusteltu
WTO:ssa siitä lähtien, voimatta kuitenkaan sopia edes määritelmäkysymyksestä.
WTO:n yleisneuvostossa sovittiin joulukuussa 2000, että asian käsittelyä
jatketaan neljän WTO-elimen raporttien pohjalta (tavarakauppaneuvosto,
palvelukauppaneuvosto, TRIPS-neuvosto sekä - Sähköisestä kaupasta yksi lisähuomio on paikallaan: jotta se toimisi tehokkaasti, tarvitaan telepalvelujen, rahoituspalvelujen ja jakelupalvelujen osalta toimivat (kohtuullisen vapaat) markkinat. Nämä ovat perusedellytykset ao. kaupan kehittämiselle. Mainitsemieni palvelusektoreiden osalta EU:n on tehnyt ehdotukset palvelukauppaneuvoston erityisistunnolle jo viime joulukuussa. Pääomamarkkinat - koekenttä ? - verkkotalouden ja verkottumisen yksi parhaimmista esimerkeistä lienee pääomamarkkinoiden nopea kehitys. Ulkomaisten suorien investointien voimakas lisääntyminen edellyttää multilateraalisten pelisääntöjen luomista. Globalisoituminen on edennyt pisimmälle pääomamarkkinoilla. Nykytekniikan avulla pääomamarkkinoilla valtavat rahasummat sujahtavat salamannopeasti siihen maailmankolkkaan mistä ne saavat parhaimman tuoton. Transaktiokustannukset ovat hyvin pieniä, joten pienetkin erot tuotto-odotuksissa aiheuttavat valtavia rahaliikkeitä. Tämä on johtanut hyödykemarkkinoita suurempaan keskinäisriippuvuuteen, joka on joissain tapauksissa aiheuttanut finanssikriisejä. Tämä keskinäisriippuvuus, spekulatiiviset pääomaliikkeet ja kriisin tartuntavaara tekevät finanssimarkkinoiden hallinnan erittäin tärkeäksi, mutta samalla hyvin vaikeaksi. - myös OECD:n piirissä on koottu asiantuntemusta ja kiinnitetty korostuvasti huomiota myös rahoitusjärjestelmän vakauskysymyksiin. OECD:n rooli on korostunut erityisesti asiantuntemuksen lisäämisessä kehittyviin maihin sekä ajankohtaisten selvitysten valmistelussa. OECD:n työn painopisteet ovat olleet erityisesti rahoituspalvelujen tarjontaa rajojen yli liittyvien esteiden kartoittamisessa. Viimeaikoina huomiota on kiinnitetty erityisesti finanssisektorin konsolidointikehitykseen sekä sähköisen kaupankäynnin merkitykseen lisääntymiseen ja sen vaikutuksiin rahoituspalveluissa. Lisäksi OECD:n Corporate Governance -suositus vuodelta 1999 on nimetty yhdeksi keskeisistä yleisesti käyttöönotettavaksi suositukseksi. - helmikuussa 2001 OECD:n veroasioiden komitea sopi sähköisen kaupan kansainvälistä suoraa verotusta, kulutusverotusta sekä verohallintoa koskevista johtopäätöksistä ja suosituksista. - myös EU:n piirissä pohditaan parhaillaan sähköisen kaupan verotukseen liittyviä kysymyksiä. Missä vastuu ? - globalisaation ja verkottumisen nopeus on päätähuimaavaa. Verkkotalouteen (tai ICT-sektoriin) pätevät kuitenkin samat talouden peruslaita kuin muuhunkin yrittämiseen. - on syytä korostaa, että kansallisvaltiolla on lopullinen vastuu kansalaisille maailmantalouden vapauttamiseen liittyviin haasteisiin vastaamisessa. Kansainväliset järjestöt ovat vain niin kykeneväisiä kuin niiden jäsenvaltiot katsovat aiheelliseksi. Valtioiden edustajien tulisi kuitenkin kuunnella herkällä korvalla talouselämän toiveita ja pyrkiä sovittamaan ne ensin laajempaan kansalliseen - ja myöhemmin kansainväliseen - yhteyteen eri neuvottelufoorumeilla.. - kaupan vapautumisen keskeinen sopeutumis- ja varautumiskeino on terve talouspolitiikka ja vahvat talouden rakenteet, mikä suojaa finanssikriiseiltä ja ylläpitää kilpailukykyä. Vastuu tästä on jokaisella valtiolla itsellään.
|
|
 |