 |
            |
|
Vammaiset kuluttajina -seminaarin avaus
Arvoisat seminaarivieraat, hyvät naiset ja herrat, Distinguished Guests, Ladies and Gentlemen, On ilo avata tämä kansallinen tiedotuspäivä, jonka tärkeänä ja myös aina ajankohtaisena teemana on vammaiset kuluttajina. It is a pleasure for me to give the opening address on this national information day under the important and always topical theme - the disabled citizens as consumers. Our physical environment has often been designed and constructed with a view to only healthy and functionally able people. There are, however, many persons with reduced mobility due to congenital disabilities or accidental injuries, illnesses of various kinds or other reasons relating to old age or temporary circumstances in their personal lives. The group of people in need of special services is actually quite big. [Toimintaympäristömme suunnitellaan ja toteutetaan usein ajatellen vain terveitä ja toimintakykyisiä yksilöitä. Synnynnäiset tai onnettomuuksien aiheuttamat vammat, erilaiset sairaudet, vanhenemisesta tai tilapäisestä elämänolosuhteesta johtuvat muut syyt kuitenkin rajoittavat monien ihmisten toimintakykyä. Erityispalveluja tarvitsevien ryhmä on todellisuudessa hyvin laaja]. Kauppa- ja teollisuusministeriön toimesta tehtiin 1990-luvun puolivälissä selvitys liikuntarajoitteisten ja heikkonäköisten mahdollisuudesta käyttää tarjolla olevia kaupallisia ja muita palveluita. Tässä pienimuotoisessa selvityksessä todettiin, että palvelujen tarjoajat näkevät vammaisten huomioon ottamisen palvelun saatavuuteen painottuneena, fyysisen liikkumisen turvaamiseen tähtäävänä toimintana tai sitten toimintana, jossa tarvittaessa saadaan avustavaa henkilökuntaa vammaisia varten. Koko palveluketjun hahmottamisen kautta tapahtuvaa vammaisten huomioon ottamista ei juurikaan ollut. Yrityksissä ja virastoissa halutaan palvella erityisryhmiä, mutta pelkästään tietojen hankkimista palvelun parantamiseksi pidettiin hankalana. Tämän selvityksen pohjalta kauppa- ja teollisuusministeriön yhteydessä toimiva kuluttaja-asiain neuvottelukunta tuotti "Hyvää palvelua kaikille"-oppaan. Opas on luettavissa kauppa- ja teollisuusministeriön internet-sivuilta. Sitä jaettiin erittäin laajasti eri palvelujen tuottajille. Oppaan tarkoituksena oli saada palveluiden tuottajat havaitsemaan, että tulevaisuudessa erityispalveluja tarvitsevien suuri määrä on keskeinen tekijä yrityksen menestymisessä. Siitä huolimatta vammaisuus ei kuitenkaan tahdo sopia nuoruutta, kauneutta ja terveyttä ihannoivaan ja suorituksia arvostavaan, elämänrytmiltään kiivastahtiseen yhteiskuntaamme. Useimmiten erityisryhmiä helpottava ratkaisu on hyvä myös muille asiakkaille. Kukaan asiakas ei kärsi siitä, että kaikkia ryhmiä palvellaan hyvin. Hyvä asiakaspalvelu ei välttämättä myöskään maksa paljon tai se ainakin maksaa itsensä takaisin. Menestyvien palveluyritysten päämääränä on asiakaslähtöisyys. On tärkeää tietää, mitä asiakas haluaa. Usein asiakas ei saa haluamaansa palvelua, koska yritys luulee asioita selvittämättäkin tietävänsä asiakkaan tarpeet. Valmistajat ja palvelujen tuottajat pitävät itseään asiakaslähtöisenä, mutta vain harvoissa yrityksissä on mietitty, miten kuluttajien palautteet otetaan huomioon. Koko organisaatio on vastuussa asiakaslähtöisyydestä. Vammaisella on kuluttajana monenlaisia vaikeuksia, jotka liittyvät ostosten tekemiseen kaupoissa, erilaisten palvelujen käyttöön, liikenteeseen ja liikkumiseen, asumiseen, virastoissa ja laitoksissa asioimiseen, sopivien ja tarkoituksenmukaisten tuotteiden ja palveluiden saatavuuteen jne. Jokaisella vammaisryhmällä on lisäksi omat erityiset ongelmansa ja jokaisella yksilöllä omat erityiset tarpeensa. Kuluttajaviranomaisten toimenpiteet eivät aina ulotu kaikkiin vammaisryhmiin eivätkä ne aina hyödytä kaikkia. Esimerkiksi kuulovammaiselle on hyötyä pakkausmerkintöjen parantamisesta ja kirjallisten symbolien aikaansaamisesta, kun taas liikuntavammaista kuluttajaa nämä toimenpiteet eivät auta hänen vammansa kannalta asiaa ajatellen. Liikuntavammaisten ongelmat edellyttävät toisenlaisia toimenpiteitä. Koska eri vammaisryhmien kuluttajaongelmat ovat hyvin erilaisia ja usein tavanomaisista kuluttajaongelmista poikkeavia, niiden poistaminen tai lieventäminen pelkästään kuluttajapolitiikan keinoin ei ole helppoa eikä aina edes mahdollista. Vammaisen kuluttajan aseman parantamisessa voidaan tavoitteena pitää, että vammainen kuluttajana, samoin kuin yhteiskunnan jäseninä muutoinkin, voisi käyttää yhteiskunnassa olevia tavanomaisia palveluja, ja että tarjolla olisi myös eri vammaisryhmien erityistarpeisiin soveltuvia palveluja, jotka olisivat helposti saavutettavissa. Tavanomaisista palveluista voisi mainita pankkiautomaatit. Niiden suunnittelussa ei ole vieläkään otettu huomioon esimerkiksi liikuntarajoitteisia. Voimassa olevassa kuluttajapoliittisessa ohjelmassa on tavoitteena esteetön toimintaympäristö liikunta-, kuulo-, ja näkörajoitteisille kuluttajille. Esteetön ympäristö ottaa huomioon monet erilaiset ihmisen toimintakykyä rajoittavat tekijät ja tarjoaa näistä huolimatta ihmiselle täysipainoisen elämän. Tieto- ja viestintätekniikalla on usein keskeinen rooli etenkin vuorovaikutukseen liittyvien esteiden poistamisessa. Tietoverkon avulla voidaan monet arkipäivän palvelut tuoda ihmisten ulottuville ja tukea hänen itsenäistä elämäänsä. Esteetön ympäristö edellyttää monenlaisia käytännön toimenpiteitä, yhteistyötä ja vuorovaikutusta eri toimijoiden välillä mahdollisimman korkealla tasolla. Keskeisiä toimijoita ovat muun muassa päätöksentekijät, järjestöt, tutkimus- ja kehittämislaitokset sekä tieto- ja viestintätekniikka ja apuvälineteollisuus. Tässä yhteydessä voidaan kuluttajasektorilta mainita Työtehoseura, joka osallistuu kansainväliseen kehittämistoimintaan ja jonka kotitalousosasto on tehnyt runsaasti erilaisia tutkimuksia kotiin liittyvien varusteiden toimivuus-¸ turvallisuus, asennettavuus- ja sijoitusominaisuuksista. Yksityiset kuluttajat, suunnittelijat, rakentajat ja viranomaiset tarvitsevat vertailevaa ja yhtenäistä tietoa laitteista, apuvälineistä ja varusteista toimenpiteiden ja päätösten tueksi edistääkseen vammaisen omatoimista selviytymistä. Vammaisen kuluttajan asemaan vaikuttaminen edellyttää tietoa vammaisen ongelmista ja vallitsevista epäkohdista sekä kykyä asennoitua toisen asemaan. Tätä tietoa ei kuitenkaan aina ole siellä missä suunnitellaan ja toteutetaan myös vammaisen asemaan vaikuttavia toimenpiteitä? Jotta vammaisen tarpeet voitaisiin ottaa huomioon on tärkeää, että eri tahot tiedostavat vammaisten vaikeudet ja ongelmat. Tiedonkulku vammaisilta suunnittelijoille ja päättäjille on parannustoimenpiteiden ensimmäinen edellytys. Monet uudistukset edellyttävät toteutuakseen vain sen, että niiden tarve huomataan. Monien ongelmien ratkaisu ei edellytä rahaa. Riittävä ja näkyvä informaatio, kestävät ja tarkoitukseensa sopivat tavarat, asiallinen palvelu sekä turvallista liikkumista varten suunnitellut palvelupisteet eivät maksa enempää kuin epäasiallinen palvelu ja keinotekoiset ja tarpeettomat liikuntaesteet. Tällä hetkellä hyvin ajankohtainen, meitä kaikkia koskeva asia on euro sekä uusiin kolikoihin ja seteleihin tottuminen. Miltä uudet rahat näyttävät? Kuinka voin tarkistaa, että sain vaihtorahat oikein takaisin? Keneen voin luottaa? Nämä ovat esimerkkejä kysymyksistä, joihin heikkonäköiset kaipaavat vastauksia. Epätietoisuus omasta selviämisestä voi lisätä turvattomuuden tunnetta. Omien raha-asioiden hallinta ja rahan arvon hahmottaminen ovat tärkeimpiä asioita, jotka pitävät ihmisen kiinni ja mukana yhteiskunnan toiminnassa. Seteleillä on lukuisia ominaisuuksia, jotka auttavat näkövammaisia erottamaan eriarvoiset setelit toisistaan tuntoaistin avulla. Seteleihin on tehty erittäin hyvin tuntuvia kohokuvia kaiverruspainatuksella. Lisäksi 200 ja 500 euron setelien reunoille on painettu merkkejä, jotka auttavat tunnistamisessa. Setelien arvo on painettu suurikokoisin numeroin ja selvästi erottuvilla väreillä. Näkövammaisten Keskusliitto tuottaa yhteistyössä Kuluttajaviraston, Euroopan unionin ja Suomen Pankin kanssa euroinformaatiota sokeille ja heikkonäköisille pistekirjoituksella, äänitteinä, isokirjoituksella ja elektronisena dokumenttina. Vastaavasti Pro Sign Oy tuottaa yhteistyössä Kuluttajaviraston ja Euroopan Unionin kanssa syksyn aikana viittomakielisen videon Suomi siirtyy euroon -oppaan pohjalta. Kuurojen liitto jakaa sen viittomakieltä käyttäviin kotitalouksiin marras-joulukuun vaihteessa. Kuurojen kouluihin on jaettu opetuskäyttöön tarkoitettu, viittomakielinen Kun euro muuttaa kukkaroon -video. Lokakuussa jaettiin postin mukana joka kotiin Suomi siirtyy euroon -opas. Siihen on koottu kaikki tärkeät käytännön asiat markkojen vaihtumisesta euroiksi. Kuluttajavirasto on tuottanut Selkokeskus ry:n kanssa oppaan selkokielellä suomeksi ja ruotsiksi. Selkokieli on helppolukuista suomen tai ruotsin kieltä, jota on rakenteellisesti ja sisällöllisesti muutettu helpommin ymmärrettäväksi, mm. kehitysvammaisten käyttöön. Vammaisten aseman parantaminen on suuri ja monitahoinen haaste, jossa tarvitaan yhteistyötä vammaisjärjestöjen, viranomaisten ja elinkeinoelämän kesken sekä paikallistasolla että valtakunnallisesti. Vammaisten ongelmien minimointi edellyttää jatkuvaa työtä, aikaa, taloudellisia resursseja ja ennen kaikkea halua ymmärtää vammaisten erityistarpeita. Ladies and gentlemen, As the Minister responsible for consumer affairs I find it very important that sufficient attention is given to the situation of disabled citizens as consumers both in consumer policy and in the action of consumer authorities. This calls for co-operation between both authorities and organisations. Hyvät kuulijat, Kuluttaja-asioista vastaavana ministerinä pidän tärkeänä, että vammaisten asemaan kuluttajina kiinnitetään kuluttajapolitiikassa ja kuluttajaviranomaisten toiminnassa riittävästi huomiota. Tähän tarvitsemme yhteistyötä niin viranomaisten kuin järjestöjen kesken. Toivon, että tämän päivän keskustelut antavat virikkeitä jatkotyölle.
|
|
 |