Helsingin Uiva venenäyttelyn avajaiset 23.8.2001
HSK:n päärakennus, Lauttasaari, Helsinki Ulkomaankauppaministeri Kimmo Sasi

Arvoisat venealan yritysten edustajat, kutsuvieraat, hyvä näyttely-yleisö,

Helsingin Uiva venenäyttely on reilun kahdenkymmenen vuoden aikana saavuttanut vankan aseman veneenrakentajien sekä veneilijöiden ja veneilystä kiinnostuneiden keskeisenä loppukesän tapahtumana. Vaikka veneilykausi tältä vuodelta alkaa olemaan lopuillaan, tarjoaa nyt avattava näyttely mielenkiintoisia ja houkuttelevia ideoita tulevan vuoden veneilyä ajatellen.

Maamme saaristot, pitkät rannikot sekä tuhannet järvet ovat tehneet veneestä ja vesillä liikkumisesta tärkeän tekijän suomalaisessa kulttuurissa ja vaikuttaneet siten osaltaan maamme huomattavan pitkään veneenrakennusperinteeseen. Vene on ollut ja on edelleen olennainen osa suomalaista elämänmuotoa. Arvion mukaan maastamme löytyy noin 700.000 venettä. Luku sisältää niin moottori- kuin purjeveneetkin sekä ns. perinteiset mökkiveneet, joita on yli puoli miljoonaa. Onkin arvioitu, että puolet suomalaisista liikkuu vuosittain tavalla tai toisella veneillä.

Loistavat veneilymahdollisuudet ovat edesauttaneet maamme veneenrakennuksen kehittymistä kansainvälisestikin katsottuna korkeatasoiseksi. Suomalaisten veneteollisuusyritysten koko on kuitenkin keskimääräisesti melko pieni, joten menestyminen kansainvälisillä markkinoilla edellyttää yritysten välistä yhteistyötä niin tekniikan kehittämisessä kuin markkinoinnissakin.

Hyvänä esimerkkinä tästä yhteistyöstä ovat veneteollisuuden yhteiset markkinointitapahtumat ulkomailla, erityisesti venenäyttelyt, joissa esiinnytään yhteisosastoilla, mutta myös muu yhteismarkkinointi lehdissä ja muissa medioissa sekä yritysten tekemät yhteiset markkinatutkimusmatkat. Suomalainen veneteollisuus on mielestäni erinomaisella tavalla kyennyt hyödyntämään yhteistyön mahdollisuudet ulkomaan markkinoinnissaan, jota myös
kauppa- ja teollisuusministeriö on osaltaan tukenut. Venealan viennin kehitystä kuvaavat luvut osoittavat selkeästi, että valittu yhteisen markkinoinnin strategia on ollut oikea ja tehokas tapa päästä uusille markkinoille ja kasvattaa alan vientiä; yrityskohtaisia kustannuksia säästäen ja samalla hyötyen muiden markkinointitapahtumiin osallistuvien yritysten osaamisesta ja kokemuksesta.

Veneala on Suomessa ollut erityisen suhdanneherkkää. 1980-luvun lopun veneilyn "hulluista vuosista" ja sitä seuranneista talouden taantumavuosista kotimainen kuluttajakäyttäytyminen on muuttunut melkoisesti. Nykypäivän asiakas on miettinyt huolellisesti etukäteen, mihin hän venettä tarvitsee, miten paljon hän voi vapaa-ajastaan käyttää veneilyyn ja miten paljon hän on valmis taloudellisesti panostamaan hankintaansa. Jotta veneilyharrastus kasvaa tulevaisuudessakin, tulee teidän alalla toimijoiden tarkkaa pohtia, miten veneilyyn liittyvää palveluketjua tulisi kehittää.

Kasvavalla viennillä teollisuus on tasannut suhdannevaihteluja ja samalla yritykset ovat saaneet lisää elintilaa. Venemarkkinat ovatkin kehittyneet vuoden 1993 kokonaisliikevaihtosummasta 680 mmk vuoden 2000 1,6 miljardiin markkaan. Viime vuonna veneteollisuuden tuotannosta viennin osuus oli 73 prosenttia. Viennin arvo on noussut kymmenessä vuodessa huikeat 250 prosenttia! Ylivoimainen markkina-alue oli Ruotsi, seuraavina tulivat Iso-Britannia, Yhdysvallat ja Norja.

Veneteollisuus on tehnyt määrätietoista työtä perinteisillä markkina-alueilla, mutta myös uusien markkinoiden luomisessa. Suomalainen veneteollisuus esimerkiksi hyödyntää aktiivisesti sähköisen kaupankäynnin suomia mahdollisuuksia. Finnboat on ennakkoluulottomasti avannut oman sähköisen venekaupan, jossa on mukana parisenkymmentä kauppiasta. Asiakkaatkin ovat löytäneet uuden sähköisen kauppapaikan, mikä selkeästi osoittaa internetin merkityksen sekä kauppakanavana että myös tiedonvälittäjänä.

Haluan lopuksi toivottaa onnea ja menestystä 23. Uivalle venenäyttelylle sekä suotuisia myötätuulia loppukesälle.

Takaisin