 |
            |
|
Ulkomaankauppaministeri Kimmo Sasin alustus Turkkiin 28-31.5.2000 suuntautuneen
Arvoisat Suomalais-turkkilaisen kauppayhdistyksen jäsenet, hyvät kuulijat,
Mikä oli matkamme tarkoitus ja missä määrin voimme katsoa onnistuneemme tavoitteiden saavuttamisessa? Lyhyesti sanoen tarkoitus oli hyödyntää Helsingin EU-huippukokouksen luoma goodwill Suomea kohtaan Turkissa sekä tuoda esille Suomea yleisesti ja erityisesti kaupallisesti. Kuten varmaan useimmat paikallaolijat tietävät Suomen läsnäolo ja aktiviteetti Turkissa ei ole ollut kovin runsasta viime vuosina verrattuna moneen kilpailijamaahan. Tämä koskee sekä monia yrityksiämme että valtiovaltaakin. Viime vuonna alkoi tapahtua muutosta. Toukokuinen vierailumme oli jatkoa tälle prosessille ja lisääntyneelle Turkki-harrastuksellemme. Voin vain sanoa, että parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Vaikka jotain varmasti on menetetty niin mahdollisuuksia on edelleen runsaasti kuten saimme havaita. Mitkä ovat valtiovallan mahdollisuudet auttaa yrityksiä vienninedistämisessä erityisesti Turkin kaltaisessa maassa? Matkallani pyrittiin Suomen aseman parantamiseen ja turvaamiseen kilpailussa Turkin markkinoilla. Toisin sanoen tarkoituksena on vienti- ja investointimahdollisuuksien ja markkinoillepääsyn turvaaminen ja parantaminen nykyisillä markkinoilla sekä uusien markkinoiden avaaminen. Vientiä pyritään tukemaan Suomi-kuvan kirkastamisella, jota tällaiset vierailutkin voivat palvella mm. niiden saaman julkisuuden kautta. Suomen ja Turkin välinen kauppa on kehittynyt varsin suotuisasti tänäkin vuonna. Viime vuonna viennin kasvu oli peräti 25% tuonnin kasvun jäädessä siitä jonkin verran jälkeen (16%). Tämän vuoden alkupuolella tuonti näyttää kirineen tätä välimatkaa umpeen. Myös muu maidemme välinen taloudellinen yhteistyö on kehittynyt ja diversifioitunut viime vuosikymmenen aikana rohkaisevalla tavalla. Saamamme vaikutelma ja informaatio on, että Turkin talous on kehittymässä myönteiseen suuntaan hallituksen oikeansuuntaisen talouspolitiikan ansiosta. Turkin laajentaessa ja modernisoidessa teollisuuden alojaan ja infrastruktuuriaan kasvaa sellaisen teknologian, koneiden, laitteiden ja materiaalien kysyntä, jota suomalaiset yritykset pystyvät tarjoamaan. Turkin EU-ehdokasstatuksen vahvistaminen Helsingin huippukokouksessa lisää investoijien luottamusta talouden kehitykseen, reilujen pelisääntöjen noudattamiseen ja suotuisaan poliittiseen kehitykseen maassa.
Turkin vierailumme kaltaisilla vienninedistämismatkoilla voidaan edistää myös ongelmien ratkaisua. Nämä saattavat koskea esimerkiksi yritystemme kohtaamia markkinoillepääsyn esteitä tai syrjimistä. Asian esille ottamisella voidaan myös edistää ratkaisujen löytämistä pitkään jatkuneeseen pattitilanteeseen tai vain yksinkertaisesti saada yrityksemme jalka oven väliin eli taata sille mahdollisuus päästä tarjoamaan tuotettaan tai palveluaan. Tämä ei kaikkialla ole aina itsestäänselvyys kilpailun ollessa kovaa. Esimerkiksi taannoisella Turkin matkallani luovutin sikäläiselle ulkomaankaupasta vastaavalle ministeri Toskaylle luettelon niistä ongelmista, joita suomalaisyritykset ovat joutuneet kohtaamaan Turkin markkinoilla. Ankaran suurlähetystömme on sen jälkeen keskustellut useaan otteeseen Turkin ulkoministeriön kanssa näitä ongelmia koskevista jatkotoimenpiteistä. Emme ole saaneet Turkilta vielä vastausta, mutta odotamme saavamme sen lähiaikoina. On selvää, että kaikki ongelmat eivät ratkea nopeasti eivätkä välttämättä bilateraalikontaktien avulla, vaan yksinomaan käyttämällä EU:n yhteistä voimaa neuvotteluissa. EU:lla on Turkin kanssa tulliliitto ja Turkki on nyt hyväksytty ehdokasjäseneksi. Näihin liittyvissä neuvotteluissa voidaan ottaa esille EU-maita syrjiviä käytäntöjä ja kaupan ja investointien ongelmia. Turkin alkaessa saattaa vähitellen voimaan EU-lainsäädäntöä, monet nykyisistä ongelmista uskoakseni katoavat. Hyvät kuulijat, Tässä yhteydessä haluaisin sanoa, että mielestäni vienninedistämismatkat ovat hyödyllisiä Turkin kaltaisissa maissa. Vaikka moni suomalainen yritys ja pankki on kasvun ja kokemuksen myötä nykyään yhä itsenäisempi ja riippumattomampi valtiovallan sivustatuesta ulkomaan operaatiossaan, niin ei ole nähtävissä, että vienninedistämismatkojen rooli katoaisi tai oleellisesti vähenisi. Suuretkin yrityksemme kääntyvät usein ongelmissaan edelleen valtiovallan puoleen, vaikka niillä on omia suoria kontakteja kohdemaan päättäjiin. Korkean tason vienninedistämismatkojen suunnitelmallisuutta, tavoitteellisuutta ja kohdentamista on varmasti syytä edelleen kehittää. Tämä koskee ohjelman kaikkia osia, niin etukäteisvalmisteluja, promootiotilaisuuksien toteutustapoja kuin myös seurantatoimia Suomessa ja kohdemaassa paikan päällä. Kilpailu menestyksestä ja ostajien suosiosta on kovaa muiden maiden kesken. Korkean tason vienninedistämismatkat ovat yksi ja kokemukseni mukaan edelleen hyödyllinen ja tärkeä keino Suomen viennin ja yritysten kansainvälisten operaatioiden tukemiseksi. Niiden on kuitenkin koko ajan kehityttävä muuttuvien tarpeiden ja toimintaympäristön mukana. Palataanpa lähemmin tarkastelemaan toukokuista
Turkin matkaani Ankaraan ja Istanbuliin. Siihen nimittäin liittyi
varsin merkittävä - muttei Turkin kaltaisessa maassa suinkaan
poikkeuksellinen - virallisluonteisten tapaamisten Ilmaisin puolestani Suomen ja EU:n kannan siitä, että ehdokasasema asettaa Turkille suuria vaatimuksia jäsenyyden poliittisten kriteerien täyttämiseksi. Turkki on aloittanut tässä suhteessa kiitettävästi uudistusohjelman, jonka tuloksia odotamme mielenkiinnolla. Paljon on kuitenkin tehtävänä ja erityisesti Turkin ihmisoikeustilanne vaatii korjausta. Kehitys olisi voinut edetä nopeamminkin Helsingin jälkeen. Tosiasia on, että vasta poliittisen tilanteen vakauttaminen luo kestävää pohjaa taloudelliselle toiminnalle. Uskon, että onnistuimme tuomaan selvästi esiin myös suomalaisten yritysten kiinnostuksen yhteistyöhön turkkilaisten yritysten kanssa sekä perinteisillä että uusilla sektoreilla ja markkinoilla. Turkin jäsenyysehdokkuus sinänsä on parantanut ilmapiiriä ja herättänyt kiinnostusta kaupallistaloudellisten suhteiden tiivistämiseen. Mielestäni oli siinä mielessä tärkeää toteuttaa tämä matka pian juuri puheenjohtajuutemme päättymisen jälkeen. Turkki on kiinnostunut ennen kaikkea suomalaisten investointien houkuttelemisesta ja matkailun lisäämisestä, jotka tasaisivat tavarakaupan tasapainoa. Turkki haluaa myös välittää myönteistä kuvaa itsestään ja mahdollisuuksistaan potentiaalisena EU:n jäsenmaana. Turkilla on alueellisena suurvaltana hyvät yhteydet Mustanmeren alueelle ja Turkki on Suomen tavoin gateway-asemassa Venäjään nähden. Haluaisin mainita myös Turkin, Kreikan ja pohjoismaiden liikealan kolmikantayhteistyön ja sen puitteissa toukokuun lopussa Istanbulissa järjestetyn seminaarin, johon on tarkoitus järjestää jatkoa ensi vuonna Kreikassa. Istanbulin ohjelmamme rakentui luonnollisesti yritystapaamisista
sekä kaikki mukana olleet sektorit kattaneen, yhteisen suomalais-turkkilaisen
liiketoimintaseminaarin muotoon rakennetusta promootiotilaisuudesta.
Seminaarissa oli osanottajia ilahduttavan runsaslukuisesti ja vähintäin
yhtä aktiivista oli osallistuminen suomalais-turkkilaisia liikesuhteita
edistäneeseen vastaanottoon. Pääosa vierailua muodostui
myös monimuotoisista Mielestäni toukokuista vienninedistämisvierailuani Turkkiin voidaan pitää onnistuneena. Lentomatkaan liittyneiden alkuvaikeuksien jälkeen matkan ohjelma ja sovitut ministeri-, viranomais- ja yritystapaamiset pystyttiin toteuttamaan lähestulkoon suunnitelmien mukaisesti. Ainoastaan osasta sovituista sairaalasektorin yritystapaamisista jouduttiin luopumaan, mikä oli valitettavaa.
Yleinen, ainakin lyhytkestoinen PR-arvo, tuntui siis olleen aika hyvä. Eri asia on sitten, kuinka paljon yritykset arvostavat tai katsovat saavuttaneensa epäsuoraa, pitkävaikutteista "lisäarvoa" tai konkreettista liiketoimintahyötyä. Tämä jää nähtäväksi. Olen kuitenkin tyytyväinen siitä, mitä minulle on kerrottu. Ensimmäiset turkkilaiset ostajat olivat jo parin viikon päästä Suomessa ja kauppoja tehtiin. Asia tuli osastopäällikkö Jorma Julinin tietoon, kun turkkilainen ostaja oli lähtenyt niin kiireesti matkalle, ettei hän ollut ehtinyt edes hankkia viisumia. Julinin puhelinsoitolla se onneksi järjestyi lentokentälle. Lopputulemaksi minulle jäi tunne, että kyseinen vienninedistämismatka oli anniltaan onnistunut kokonaisuus ja mukanani seuranneet talouselämän edustajat solmivat aktiivisesti uusia yrityskontakteja. Lisäksi katson voittopuolelle senkin seikan, että tiivistahtisen ohjelman puitteissa suomalaistahot pääsivät kuulemaan hyödyllistä informaatiota suoraan tiedon lähteiltä liiketoimintamahdollisuuksista. Tapaaminen Treasuryssa johtaja Karaözin kanssa, jonka Suomen puolelta veti osastopäällikkö Julin, taas vahvisti tietojamme rahoitus- ja takuujärjestelyistä. Tämä tieto oli tärkeää yrityksille, mitä ne ovat korostaneet saaduissa yrityspalautteissakin. Kävi nimittäin ilmi, että Turkin valtion vastatakuiden saaminen monella toimialalla on yhä harvinaisempaa johtuen IMF:n ohjelman aiheuttamasta tiukasta budjettikurista. Uskon, että Finnvera ja mukana ollut johtaja Topi Vesteri voivat antaa kiinnostuneille tarkempaa tietoa tilanteesta Turkissa tältä osin. Maksimaalisen hyödyn saavuttamiseksi pitkällä aikavälillä Suomen tunnetuksi tekemisen tulee kuitenkin olla pitkäjänteistä ja jatkuvaa. Turkki markkina-alueena tarjoaa huomattavia mahdollisuuksia Suomelle useilla aloilla. Vaikka vientimme on kehittynyt aika suotuisasti Turkkiin aivan viime vuosina, se ei ole läheskään sillä tasolla, millä se voisi olla. Eräiden kilpailijamaidemme menestys osoittaa sen. Siksi haluankin kannustaa yrityksiä pyrkimään rohkeasti Turkin kaltaisille markkina-alueille. Suomen parempi tunnettavuus Turkissa ja vastaavasti Turkin parempi tunnettavuus Suomessa voisivat osaltaan korjata niitä ongelmia, joita yritykset ovat kohdanneet. Yksi vaihtoehto tulevilla vienninedistämismatkoilla on keskittyä yhteen tai muutamaan sektoriin, kuten esimerkiksi telekommunikaatioon, energiaan tai terveydenhuoltoalaan, jolloin sektorikohtaisia kysymyksiä voitaisiin käsitellä syvällisemmin ja silloin saisimme ehkä kiinnitettyä paremmin juuri oikeiden tahojen huomiota. Toukokuisen vierailumme aikana DEIK eli teillekin ilmeisimmin varsin tuttu Turkin ulkomaisten taloussuhteiden neuvosto (Foreign Economic Relations Board) isännöi päivällisen, jonka keskusteluissa tuli esiin DEIKin aikomus järjestää vienninedistämisseminaareja Suomessa ja muissa pohjoismaissa tänä syksynä. Tämä aikomus näyttää nyt ilahduttavasti olevan käymässä toteen: kuten tietänette, DEIK:in teollisuusdelegaatio toteuttaa täällä Helsingissä Turkin taloudesta ja investointiympäristöstä tiedottavan seminaarin yhteistyössä FINPROn kanssa 21. syyskuuta. Seminaarin ohjelma näyttää kiinnostavalta: mukana ovat korkean tason alustukset sekä teollisuuspolitiikasta ja pääomamarkkinoista että muun muassa mittavista yksityistämis-, energia- ja infrastruktuurihankkeista sekä EU-Turkki-suhteista. Vierailun saama julkisuus Turkin tiedotusvälineissä ei vastannut täysin odotuksia. Vierailun seurantaa toteutetaankin kutsumalla joitakin turkkilaisia taloustoimittajia Suomeen alkusyksystä. Ankaran suurlähetystö on jo ollut tästä asiasta yhteydessä Turkin eri tiedotusvälineisiin. Hyvät kuulijat, Oma arvioni matkan tuloksellisuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta Suomen intressien ajamiseksi on voittopuolisesti myönteinen. Sen ajoitus oli paikallaan eli pystyimme käyttämään hyväksi Helsingin huippukokouksen luomaa goowill'ia maatamme kohtaan. Uskon, että se ei ole vielä tyhjään ammennettu, vaan teidänkin yritysjohtajina kannattaa muistuttaa ainakin ateriakeskusteluissa, että Suomi oli aktiivisesti ja määrätietoisesti järjestämässä Turkille jäsenyysehdokkuutta eräiden toisten maiden empiessä. Lopuksi haluan vielä sanoa, että epäilen monella suomalaisfirmalla olevan liian yksioikoinen ja väärä käsitys Turkista ja liiketoimintamahdollisuuksista sen kanssa. Haluan rohkaista teitä tutkimaan lisää Turkin tarjoamia mahdollisuuksia. Niitä löytyy varmasti vaikka ongelmiinkin törmätään. Valtiovalta - ulkoministeriö, edustustomme Ankarassa ja Finpro - ovat valmiita antamaan auttavan kätensä tarpeen mukaan. Olen myös itse käytettävissä kun ongelmat käyvät ylipääsemättömiksi. Kiitos!
|
|
 |