 |
            |
|
Tietoyhteiskuntainstituutin avajaispuhe SUOMALAISEN TIETOYHTEISKUNNAN UUDET HAASTEET Hyvät kuulijat! Tietoyhteiskunnan edistäminen on ollut viimeisimpien Suomen hallitusten keskeisiä poliittisia tavoitteita. Viestintämarkkinoiden kehitys ja alan huima menestys viime vuosina oli ja on uusi kansallinen projekti, joka nosti meidät edellisestä lamasta. Selvää on, että myös ainakin näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa viestintäala on edelleen kansantaloutemme dynaamisin osa. Elinkeinoelämän taloudellisen tutkimuslaitoksen mukaan teollisuuden kokonaistuotannon kasvusta tulee jopa yli puolet viestintämarkkinoilta tänä vuonna. Viestintäala on noussut suurimmaksi teollisuudenalaksi Suomessa, jo ohi perinteisen metsäteollisuudenkin. Menestysedellytyksien luominen on pitkälti valtion tehtävä meidän tulee varmistaa yrityksillemme hyvät mahdollisuudet toimia, kilpailla ja kehittyä. Samalla valtion tavoitteena on varmistaa kaikille kansalaisille mahdollisuudet osallistua tietoyhteiskuntaan iästä, asuinpaikasta tai koulutuksesta riippumatta. Edeltäjäni lupasi mahdollisuuden laajakaistayhteyksiin jokaiselle kansalaiselle vuoteen 2005 mennessä. Uskon, että tässä tavoitteessa myös pysytään, mikäli onnistumme jatkos-sakin takaamaan yrityksillemme menestysedellytykset Suomessa. Tilannettamme verrataan julkisessa sanassa usein Ruotsiin. Onhan Ruotsi ilmoittanut olevansa maailman paras maa tälläkin saralla. Vaaleanpunaisessa unelmassa valtio tuo laajakaistan ihmisille verovaroilla. Asia on oikeastaan kannaltamme varsin hyvä, sillä on mahdollista , että yrityksillemme avautuu siltäkin suunnalta liiketoimintamahdollisuuksia. Sinänsä on mielenkiintoista se, että Suomessa laajakaista ulottui jo puolitoistavuotta sitten 95%:in Suomen kunnista, kun vastaava luku Ruotsissa vajaa kuukausi sitten oli alle 66%. Varsin perustellusti voidaankin kysyä, että mikä on se malli , jolla tietoyhteiskuntapalveluita kannattaa tuottaa. Suomen valitsemalla linjalla olemme luoneet viimeisten kansainvälisten selvitysten mukaan maailman kilpailukykyisimmän ympäristön ja samalla markkinadynamiikka on tuonut palvelut lähes joka kolkkaan. Näistä syistä hallitus ei vastaa viestintäpalvelujen tuottamisesta yleisesti. Varsinaisen kehitys-työn tekevät yritykset, ja hallinto ymmärtää roolinsa. Ehkä merkittävintä mitä julkinen sektori on Suomen tietoyhteiskuntakehityksen eteen tehnyt, on se että se on osannut pysyä lestissään. Tämä seikka muuten erottaa Suomen melkoisen kirkkaasti useimmista jollei kaikista muista Euroopan maista. Tästä syystä olemme Suomessa lähteneet siitä , että annamme eri teknologioille tilaa kehittyä ja siten luomme edellytyksiä sille, että Suomi olisi maailman huippumaa myös tulevina vuosikymmeninä. Ei ole nimittäin missään päätetty , että esimerkiksi valokaapeli olisi kaikki kansalaiset autuaaksi tekevä tiedonsiirtotekniikka. Pikemminkin voisi lähteä siitä, että erilaisilla ihmisillä, ja myös yrityksillä , on erilaisia tarpeita. Jollekin voi sopia kännykällä surffailu, jollekin toiselle vaikkapa digi-tv:n kautta internetiin meno. Suomen tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteitä ovat ensinnäkin sellaisen hyvän säädösympäristön luominen, jossa yritysten on hyvä tarjota tietoyhteiskunnan palveluita ja käyttäjän on hyvä niitä käyttää. Toiseksi Suomalaisessa järjestelmässä julkinen sektori huolehtii koulutuspolitiikasta, jolla edistetään kansalaisten taitoja ja valmiuksia käyttää tietoyhteiskunnan palveluita. Kolmanneksi julkinen sektori on itse merkittävä sähköisten palvelujen käyttäjä ja tarjoaja. Julkisten palveluiden tulisi olla saatavilla etunenässä , kun kansalaiset ryhtyvät asioimaan verkon kautta. Neljänneksi julkisen sektorin rooliin kuuluu julkinen tutkimus- ja kehitystoiminta, joka onnistuessaan voi merkittävästi edistää teknologiaa ja palveluita. Suomalaisen tietoyhteiskuntapolitiikan keinovalikoimaan ei sen sijaan kuulu esimerkiksi suoran taloudellisen tuen antaminen kaupallisille yrityksille tai käyttäjille infrastruktuurin tai laitteiden hankintaan . Hyvät kuulijat! Keskeisin alaan vaikuttava lainsäädäntöhanke on parhaillaan käynnissä oleva viestintälainsäädännön uudistuspaketti. Lakipaketin ensimmäinen vaihe on parhaillaan käsiteltävänä eduskunnassa. Ykkösvaiheen tarkoituksena on vastata erityisesti konvergenssikehitykseen. Telemarkkinalakia muutetaan siten, että myös televisio- ja radioverkot otetaan lain soveltamisalan piiriin. Tällöin sekä tele- että televisiotoiminnan harjoittajille muodostuu yhtäläiset kilpailuedellytykset tilanteessa, jossa samankaltaista dataa voidaan välittää käytettävästä tiedonsiirtotekniikasta riippumattomasti. Lain nimikin muutetaan telemarkkinalaista viestintämarkkinalaiksi vastaamaan entistä paremmin markkinoiden kokonaiskehitystä. Tavoitteena uudistuksella on ollut yhtäältä tasoittaa laskevan taloussuhdanteen aikana yritysten toimintaedellytyksiä ja toisaalta edistää uusien teknologioiden kehittymistä erityisesti siksi, että digi-TV:n mahdollisuudet julkisten palveluiden jakelukanavana parantuisivat. Tässäkin yhteydessä on hyvä muistaa, että uudistuksilla valtio luo liiketoimintaedellytyksiä yrityksille. Viestintäalan laitevalmistajilla ja teleoperaattoreilla menee parhaillaan kohtuullisen hyvin, mutta mediapuoli hieman yskii . Kaupallisen tv-toiminnan harjoittajille avautuu uudistusten myötä parempia mahdollisuuksia, mutta yritysten vastuulle jää itse toiminta , uusien palveluiden luonti. Lopullisen valinnan tekevät tietysti kuluttajat , mutta televisio on niin tuttu ja helppo mediaväline käytännössä jokaiselle suomalaiselle, että lähtökohdat ovat hyvät.Uudistukset ovat osa Eurooppalaista televiestinnän uudistamista. On tervehdittävä ilolla EU:n ponnistuksia yhtenäistää viestintäpolitiikkaansa. Valitettavasti vain harmonisointiin havahduttiin todenteolla vasta, kun eräät eurooppalaiset valtiot myivät ilmaa kilohinnoilla, joita kukaan ei olisi voinut etukäteen kuvitella ja ajoivat siten koko viestintäalan vaikeuksiin.Ajankohtaista keskustelua käydään Euroopan unionin neuvoston ja parlamentin välillä , kun edellä mainitsemani viestinnän lakipaketti on ruodittavana. Parlamentti toivoisi komissiolle enemmän päätösvaltaa kuin jäsenvaltioiden hallitukset ovat sille valmiita antamaan. Suomalainenkin elinkeinoelämä tukee komission vahvaa asemaa. Eurooppa tarvitsee yhtenäisempää viestintäpolitiikkaa. Yhteismarkkinat eivät muuten toteudu, mikä olisi koko Euroopalle vahinko. Politiikan yhtenäistäminen vaatii myös komission vallan vahvistamista lakien täytäntöönpanossa. Suomi kuuluu valtioihin, jotka suhtautuvat tähän kehitykseen kaikkein myönteisimmin. Olemme vaikuttaneet ministerineuvoston kantaan sen suuntaisesti, että komission asema eurooppalaisten toimijoiden kentässä vahvistuu. Suomi ei muodostu esteeksi sille, että komissio saa riittävät työkalut eurooppalaisen tietoyhteiskuntapolitiikan täytäntöönpanoon.On hyvä kuitenkin ajatella uuden europolitiikan logiikkaa loppuun asti. Mitä pienempi on kansallinen liikkumavara, sitä pienempi on kansallinen mahdollisuus epäonnistua, mutta myös hakea hyviä kansallisia ratkaisuja ja käydä edellä. Sääntelyn innovaatio vähenee, kun regulaattoreiden välinen kilpailu loppuu. Ei ole enää vaihtoehtoisia polkuja , joista hyviä voisivat muut seurata. Haluan tällä sanoa , että harmonisointi ei välttämättä takaa oikeita ratkaisuja. Euroopan mitassa tehdyt virheet ne vasta vaarallisia ovatkin , usein vaarallisempia kuin epäyhtenäisen tietoyhteiskuntapolitiikan pieni kitka.Miten UMTS - luvat olisikaan jaettu jos se olisi tehty harmonisoiduin ehdoin ? Kansallisen edun nimissä Suomen on uudessa Euroopassa oltava entistä tarkempi ja tarmokkaampi, kun yhteistä politiikkaa luodaan. Siihen ei riitä pelkästään elinkeinoelämän ja etupiirien harjoittama arvokas lobbaustyö. Myös suomalaisen tietoyhteiskuntapolitiikan valmistelussa täytyy löytää vielä uusi vaihde euroyhteistyöhön. Asioihin on vaikutettava aikaisemmin, syvällisemmin ja laajemmalla rintamalla. Liikenne- ja viestintäministeriölle se on lähivuosien suuria haasteita.Vaikutusvaltamme Euroopassa voi perustua ainoastaan hyviin tuloksiin kotimaassa. Tosiasia on se, että resursseissa emme kykene kilpailemaan suurten jäsenmaiden kanssa. Siitä huolimatta meitä vielä tällä hetkellä kuunnellaan tietoyhteiskuntapoliittisissa asioissa huomattavasti tarkemmalla korvalla, kuin väestöllinen tai taloudellinen painoarvomme antaisi olettaa. Tämä on suoraa seurausta suomalaisen tietoyhteiskuntakehityksen menestyksestä. Puheet tietoyhteiskuntalaboratoriosta eivät ole
tuulesta temmattuja, sillä olemme onnistuneet tuottamaan ennen
kaikkea kokemukseen perustuvaa tietoa, faktoja eurooppalaisille kumppaneillemme
tietoyhteiskuntapoliittisten ratkaisujemme tuloksista.Tätä
trendiä on syytä jatkaa. Tässä valossa tietoyhteiskuntainstituutin
perustaminen ja koko eTampere Olemme onnistuneet , ehkä vähän maaotteluhengessä, luomaan yhteisen tahtotilan ja näkemyksen siitä, mihin suuntaan olemme menossa ja mitä toimenpiteitä jatkossa edellytetään, jotta kansakuntamme säilyisi tietoyhteiskunnan eturivissä.Tämä kaikki edellyttää jatkuvaa tilanteen uudelleen arviointia sekä kykyä ja rohkeutta olla edelläkävijä. Tällä hetkellä Suomelta odotetaan paljon erityisesti mobiilin internetin kehityksessä. Liikenne- ja viestintäministeriö käynnisti viime vuonna MONA-ohjelman, jolla osaltaan pyritään vastamaan tähän haasteeseen. Tavoitteena on kehittää uusia ja innovatiivisia palveluita yhteistyössä yhteiskunnan eri toimijoiden kanssa ja sitä kautta kehittää koko mobiiliklusterin toimintaa ja sen kilpailukykyä.Kolmannen sukupolven matkaviestinnässä käytetty tekniikka , se paljon puhuttu UMTS (Universal Mobile Telecommunications System) on sinänsä hyvää ja toimivaa tekniikkaa. Uuden kokonaisuuden liikkeellelähtö on vain ollut ennakoitua hitaampaa lähinnä laitevalmistajien toimitusajoista ja uusien palveluiden kehittämisen vaatimista ajoista johtuen. Kyseessä on monilta osin uusi liiketoiminta-alue, jossa jo pelkästään liiketoiminnallisten käytäntöjen kehittäminen vie aikansa. Mukana on uusia yrittäjiä ja vanhoja pelureita, joiden yhteisten toiminnallisten muotojen löytäminen ja yhteensovittaminen vie aikansa. MONA - ohjelman tavoitteena on vauhdittaa juuri tätä liiketoiminnallista osa-aluetta.Viimeisimpien uutisten mukaan näyttää siltä, että UMTS - tekniikka on saamassa jalat alleen myös Yhdysvalloissa. Tällaiset uutiset kannustavat entisestään uraa uurtavaan pioneerityöhön 3G:n saralla. Edelläkävijän etu näillä avautuvilla liiketoimintasektoreilla on Suomessa pyrittävä hyödyntämään täysmääräisesti. Olen ilahtuneena pannut merkille, että MONA - ohjelma ja eTampere -hanke ovat onnistuneet löytämään yhteisen sävelen erilaisissa projekteissa joiden avulla mobiilipalveluita tuodaan ihmisten arkea helpottamaan. Erityiskiitos tästä kuuluu paitsi eTampereen johdolle , niin näihin projekteihin osallistuvienyhteisöjen edustajille, jotka innostuneesti ja vaivojansa säästelemättä ovat kehittämässä jälleen kerran uutta ja innovatiivista toimintaa.Yleisesti ottaen on aika mielenkiintoista , että puhumme nykyisin t&k- toiminnasta varsin luontevasti , ikään kuin se olisi itsestäänselvyys. Tosiasiallisesti Suomessa alettiin panostaa tutkimukseen ja tuotekehitykseen vakavasti vasta 1980- luvulla. Tutkimuksen ja tuotekehityksen osuus bruttokansantuotteesta on parissa kymmenessä vuodessa kuusinkertaistunut ja on nyt maailmanlaajuisesti huippuluokkaa. Panostuksen lisäyksestä vastasi pitkään valtio, mutta vuonna 1995 alkanut nopea lisäys on tullut yritysten rahoituksesta. Julkisen rahoituksen osuus tutkimus- ja tuotekehitys-menoista on enää vajaa kolmannes, vaikka myös julkinen tutkimus- ja tuotekehityspanos on jatkuvasti kasvanut.Alueena Tampereen kehitys on ollut osittain aavistuksen verran huolestuttavaa tässä suhteessa, sillä viime vuosien aikana näyttää TEKESin rahoitusosuuksissa tapahtuneen Tampereen osalta pientä notkahdusta muiden seutujen kustannuksella. Asiaan kannattaa kiinnittää huomiota jo aikaisessa vaiheessa ja pyrkiä uusiin toimenpiteisiin. Tässä olisikin eTampere- hankkeelle seuraava aktivoitumisen paikka.Tietoyhteiskuntainstituutin toiminta verkostomaisena löyhänä organisaationa on konkreettinen ilmentymä siitä miten toisistaan hyvinkin paljon poikkeavilla yhteiskunnan eri aloilla tiedostetaan kokonaiskehityksen suunta. Tämänkaltainen toiminta on kannatettavaa ja hyvää. Hyvät kuulijat!Valtakunnan kokonaiskehitys tarvitsee alueellisia vetureita. Tampereen kaltaisen hankkeen esimerkki näyttää tietä myös monille muille. On oltava rohkeutta olla edelläkävijä ja uusien mahdollisuuksien oivaltaja. Toivotan Tietoyhteiskuntainstituutille onnea ja menestystä sekä innovatiivista loppuvuotta!
|
|
 |