Ministeri Sasi uusien viestintämenetelmien hyödyntämisestä koulutuksessa ja terveydenhuollossa 7.01.2003

Liikenne- ja viestintäministeri Kimmo Sasi Med-Videon lääkäreille suunnatun koulutusohjelman avauslähetys Messukeskus, Helsinki, 7.1.2003

Hyvät katsojat, arvon lääkärit!

Äsken päättynyt vuosi oli viestintäalalla turbulentti. Digitelevision odotettua hitaampi leviäminen, alan yritysten osakekurssien heilahtelut, lisenssihuutokaupat ja niistä seuranneet isojen eurooppalaisten teleyritysten ongelmat ovat dominoineet keskustelua.

Vähemmälle huomiolle on jäänyt uusien innovatiivisten palvelujen kehittämistyö. Viestintäalan yrityksissä on panostettu uusien liiketoimintamahdollisuuksien etsimiseen ja kehittelyyn jatkuvasti. Ongelmana, jos sellainen halutaan nähdä, on ollut uusien viestintäpalvelujen soveltaminen varsinaisen viestintäalan ulkopuolella.

On selvää, että uudet viestintäpalvelut mahdollistavat monenlaisen toiminnan uudelleen suunnittelun lähes kaikilla yhteiskunnan aloilla. On hienoa, että juuri lääkärit ovat lähteneet edelläkävijöinä mukaan kehittelemään uusia mahdollisuuksia opettaa, opiskella ja kehittää ammatillista osaamistaan ja sitä kautta koko maamme terveydenhuoltoa.

Euroopan unionissa hyväksyttiin viime kesänä erityinen tietoyhteiskunnan kehittämiseen keskittyvä toimintaohjelma, eEurooppa 2005. Sen yhtenä keskeisenä tavoitteena on parantaa sähköisiä julkisia palveluja, etenkin terveydenhuollon alalla. Tavoitteena tässä niin kutsutussa eHealth-osiossa on, että vuoden 2005 lopussa ei olisi enää terveydenhuollon sähköistämisen kokonaisuuteen liittyviä lainsäädännöllisiä ja teknisiä esteitä. Tavoite on kohtuullisen kova ottaen huomioon jäsenmaiden erilaisen tietoteknisen kehitysasteen, mutta Suomessa ja muualla Pohjoismaissa tavoitteen toteutuminen on realismia.

Suomessa tematiikkaa on pohdiskeltu jo useita vuosia. Viimeisin aiheeseen liittyvä esitys löytynee tietoyhteiskunta-asiain neuvottelukunnan raportista, joka luovutettiin maan hallitukselle joulun aikaan. Raportissa ja sitä edeltäneessä neuvottelukunnan asettaman jaoston tuottamassa julkisen hallinnon sähköisen asioinnin kehittämissuunnitelmassa pidetään terveyspalvelujen tuottavuuden noston keskeisimpänä välineenä uusia tietoteknisiä ratkaisuja. Niiden myötä mahdollistetaan tiedon esteetön saatavuus yli alue-, organisaatio- ja tietojärjestelmärajojen sekä myös alan hallinnollisten ja funktionaalisten toimintatapojen muutos.

Vaikka suomalaisessa terveydenhuollossa tietotekniikkaa on käytetty 1960-luvulta alkaen, niin vasta lähivuosina toteutettava potilastietojen digitalisointi mahdollistaa tietotekniikan täysimääräisen hyväksikäytön terveydenhuollon ytimessä, sairaiden parantamisessa ja hoidossa sekä terveysongelmien ehkäisyssä.

Tietotekniikka tarjoaa suuren lupauksen ulospääsyksi nykyisestä tilanteesta, jossa terveydenhuollon saatavilla ei ole kattavia potilastietoja, mikäli potilas on käyttänyt useiden tuottajien palveluja. Tietämättömyydestä seuraa päällekkäisyyttä ja potilasta turhauttavaa samojen asioiden kertausta. Palvelujen järjestämisen ja kehittämisen kannalta sama asia ilmenee siten, että palvelujen kokonais- ja yhteiskäytöstä on vaikea saada tietoa, ja esimerkiksi palvelujen laadun arvioinnin ja kehittämisen perustaksi tarvitaan hitaita ja kalliita erillisselvityksiä.

Kansallisesti ajatellen terveydenhuollon sähköistämisen problematiikka on siinä määrin merkittävä kokonaisuus, että se nostettaneen jossain muodossa myös seuraavan hallituksen ohjelmaan. Satakunnan makropilotista saadut kokemukset, äsken mainitut eurooppalaiset tavoitteet ja myös oman väestörakenteemme lähitulevaisuuden kehitykseen valmistautuminen edellyttävät varsin määrätietoisia toimia alan toimintavarmuuden turvaamiseksi.

Med-Videon innovoima lääkäreiden koulutusjärjestelmä on yksi hyvä esimerkki siitä mitä kaikkea uudella viestintätekniikalla voi tehdä. Satelliitin kautta lähetettävä signaali näkyy tällä hetkellä samantasoisena Hangosta Utsjoelle, eikä lääkäreiden tarvitse fyysisesti siirtyä satoja kilometrejä paikasta toiseen kuullakseen viimeisimpiä tutkimustuloksia kollegoiltaan. Tämä varmasti edesauttaa terveydenhuollon tasalaatuisuuden toteutumista koko maassa, etenkin kun järjestelmän kustannukset ovat varsin kohtuulliset koulutukseen osallistuville terveyskeskuksille ja yliopistoille.

On hienoa, että lääkäreitä on jo nyt järjestelmässä mukana yli 300 ja luku on kasvussa. Med-Videon pitkä, lähes kahden vuosikymmenen mittainen kokemus lääkäreiden kouluttamisessa antaa hyvän substanssiosaamispohjan koulutusjärjestelmän toteuttamiselle uusinta viestintätekniikkaa hyväksikäyttäen.

Toivotan onnea ja menestystä tälle uudelle koulutusjärjestelmälle.

Takaisin