 |
            |
|
Ulkomaankauppaministeri Kimmo Sasi
Suomen Taideteollisuusyhdistys perustettiin 125 vuotta sitten edistämään suomalaista käsiteollisuutta ja sen tuotteita sekä niiden vientiä. Yhdistyksen tehtävänä oli kouluttaa ja kasvattaa taitavia tekijöitä sekä esitellä korkeatasoisia suomalaisia tuotteita yleisölle. Koulutus ja koulu sekä kokoelmat ja niihin liittyvä museo asettuivat yhdessä Taideyhdistyksen kanssa vastavalmistuneeseen Ateneumiin. Kansainvälistyminen ja kansainvälinen tunnettuus oli alusta saakka yhtenä perustavoitteena. 50- ja 60-luvuilla se saavutti huippunsa, kun suomalainen muotoilu kiersi näyttelyissä Euroopassa, Amerikassa, Australiassa, Intiassa ja Japanissa. Syntyi käsite Finnish design. Tänä päivänä osa yhdistyksen tehtävistä on muuttunut ja osa pysynyt ennallaan. Koulu ja museo ovat siirtyneet valtiolle ja säätiölle, mutta suomalaisen teollisuuden, sen tuotteiden ja kansainvälistymisen edistäminen on edelleen yhdistyksen päätehtävä. Toimintamuodot ovat muuttuneet. Näyttelyt, palkinnot, viestintä ja julkaisut sekä yritysneuvontaprojektit ovat tämän päivän toimintoja. Muotoiluun liittyy aina keskeisenä tekijänä innovaatio. Muotoilu 2005 -ohjelmassa muotoilu määritellään ja sitä tarkastellaan osana kansallista innovaatiojärjestelmää, osana koulutusta, tutkimusta, yritysten tuotekehitystä sekä markkinointia. Yksi muotoiluohjelman tärkeimmistä tavoitteista on designtuotteiden ja -palveluiden kansainvälistäminen. Tavoitteena on että Suomi on johtava design-maa vuonna 2005. Suomalainen muotoilu on aina ollut luonteeltaan kansainvälistä. Meille on tullut vaikutteita ja me olemme vieneet niitä maailmalle. Kansainvälistymisen perusedellytys on hyvin muotoillut tuoteet - vain ne pärjäävät globaalissa kilpailussa. Muotoilu on ollut myös merkittävä osa kansainvälistä Suomi-kuvaa 50-luvulta lähtien. Suomen maaimagoon kuuluu oleellisesti Finnish design ja sen tunnetut klassikot. Suomen design-imago auttaa myös muuta teollisuutta, se luo myönteisen pohjan suomalaisille tuotteille. Sadan vuoden aikana muotoilu ja muotoilijan rooli ovat kokeneet valtavan muutoksen. Taidekäsityö ja perinteinen taideteollisuus ovat saaneet rinnalle voimakkaasti kasvavan teollisen muotoilun. Samalla yksittäisen muotoilijan tilalle on tullut tuotekehitystiimi, jossa muotoilija on yksi siantuntijoista. Suomalaisten vahvuuksia teollisessa muotoilussa ovat huipputeknologian tuotteet ja äärimmäisolosuhteisiin suunnitellut tuotteet. Monet näistä ovat markkinajohtajia maailmassa. Muotoilijan ja tiimin keskeisin tehtävä tulevaisuudessa
on teknologian Suomalaisen muotoilun kansainvälinen kuva on tällä hetkellä kirkas: klassikkotuotteemme ovat edelleen tunnustettuja ja tunnettuja, mutta onneksemme niiden rinnalle on noussut uusi sukupolvi tuotteita, jotka ovat uudistaneet elämäntapaamme ja jotka puhuttelevat kansainvälistä yleisöä. Finnish design herättää kiinnostusta ulkomailla kuten Scandinavian Design yleensäkin. Se, mitä Suomesta muotoilun osalta haetaan on suomalaisen muotoilun omaperäisyys ja aitous sekä teknologian käyttö ja hyödyntäminen muotoilussa. Globalisaation seurauksena yhä useampi suomalainen tuote joutuu kovenevaan kansainväliseen kilpailuun. Muotoilun merkitys kilpailukykytekijänä kasvaa myös koko ajan. Muotoilun edistäminen on samalla viennin edistämistä. Taideteollisuusyhdistys on omalta osaltaan ollut tukemassa tätä kehitystä vuosien aikana menestyksellisesti, mistä Finnish Design 125 -näyttely tuotteineen on hyvä esimerkki.
|
|
 |