Ulkomaankauppaministeri Kimmo Sasin puhe
Suomalais-kiinalaisessa kauppayhdistyksessä 02.05.2000
Suomen ja Kiinan väliset kaupalliset suhteet

Arvoisat Suomalais-kiinalaisen kauppayhdistyksen jäsenet, hyvät kutsuvieraat

Suomen ja Kiinan Kansantasavallan välisillä suhteilla on takanaan jo puoli vuosisataa, kuten te tämän kauppayhdistyksen jäseninä hyvin tiedätte. Suomi oli Norjan, Tanskan ja Ruotsin rinnalla ensimmäisiä 1. 10. 1949 perustetun Kiinan kansantasavallan tunnustaneita ja sen kanssa diplomaattisuhteet solmineita
länsimaita: Suomi tunnusti Kiinan tasavallan 13.01.1950 ja diplomaattisuhteet solmittiin 28.10.1950.

Ensimmäinen kauppasopimus Suomen ja Kiinan kansantasavallan välillä solmittiin vuonna 1953. Suomen liittyminen EU:n jäseneksi vuonna 1995 avarsi entisestään maidemme välisten suhteiden monipuolisuutta ja Suomea sitoo EU:n jäseneksi liittymisen jälkeen kaikki EY:n solmimat sopimukset Kiinan kanssa.

EU:n ja Kiinan välisten kaupallisten suhteiden merkitys näkyy selkeästi
tilastoista:
Kiina on EU:n toiseksi suurin kauppakumppani Aasiassa ja viidenneksi suurin maailmassa; neljänneksi suurin, jos Hongkong lasketaan Kiinan lukuihin mukaan. EU on Kiinan kolmanneksi suurin kauppakumppani ja EU:n ja Kiinan välinen kauppa on kasvanut kymmenkertaiseksi viimeisen 20 vuoden aikana. EU on lisäksi yksi suurista investoijista Kiinassa, joka on maailman toiseksi suurin ulkomaisten investointien vastaanottajamaa.

Suomen kauppa Kiinan kanssa on kasvanut vieläkin nopeammin, suomalaiset yritykset ovat pärjänneet Kiinan markkinoilla paremmin kuin useiden EU-kumppaneidemme yritykset. Kunnia tästä saavutuksesta kuuluu ensisijaisesti teille, Kiinan markkinoilla operoivat suomalaisyritykset. Pyrimme valtiovallan toimesta luonnollisesti tasoittamaan tietänne Kiinaan, mutta varsinainen työsarka markkinoiden avaamisessa on tietysti teidän.

Kauppalukujen kasvu on ollut nopeaa: Suomen vienti Kiinaan on kasvanut seitsemänkertaiseksi ja tuonti Kiinasta nelinkertaiseksi 1990-luvun aikana. Suomen kokonaisvienti manner-Kiinaan v. 1999 oli 5,74 miljardia markkaa ja tuonti oli puolestaan 4,1 miljardia markkaa. Kauppatilastoissa Kiina ohitti jo 1997 Japanin Suomen toiseksi suurimpana Euroopan ulkopuolisena vientimaana USA:n jälkeen. Kiina on Suomen kolmanneksi suurin kauppakumppani Euroopan ulkopuolella USA:n ja Japanin jälkeen, kun mukaan lasketaan myös tuonti.

Suomen ja Kiinan välinen kauppa on merkittävää myös siksi, että Kiinan-viennin rakenne painottuu edelleen korkean teknologian tuotteisiin keskimääräistä huomattavasti enemmän: Suomen tärkeimmät vientiartikkelit Manner-Kiinaan ovat teknologiaintensiiviset koneet ja laitteet, jotka muodostavat 78,2 % kokonaisviennistä. Telekommunikaatioalan tuotteet tekevät tästä leijonanosan (45,9%). Muita merkittäviä vientituotteita ovat mm. paperi ja eräät kemianteollisuuden tuotteet. Yli puolet tuonnistamme Kiinasta muodostuu erilaisista valmistavaroista. Merkittävin osa tuonnistamme on sähkökoneita ja -laitteita, mutta myös vaatteilla ja jalkineilla on suuri merkitys Kiinan-tuonnissamme.

Suomalaisyritykset ovat myös kasvavassa määrin etabloituneet Kiinaan: Seitsemän vuotta sitten Kiinassa oli vain viisi suomalaisyritystä, joilla oli yhteisyritys tai tytäryhtiö Kiinassa. Tänä päivänä Kiinassa on rekisteröitynyt noin 150 suomalaisyritystä, joista noin 50-60 on yhteisyritystä tai kokonaan suomalaisomisteista yritystä. Kiinalla on näin merkittävä asema globalisoituvien suomalaisyritysten strategioissa.

Yhä useampien suomalaisyritysten Kiinaan suuntautuvien investointien takana ei ole vain Kiinan omien erittäin suurien markkinoiden houkutus. Näiden yritysten strategiana on pitkäaikainen sitoutuminen Kiinan lisäksi koko Itä-Aasian markkinoille Kiinasta käsin. Ennusteiden mukaan alueen kasvu tulee olemaan maailman keskimääräistä kasvua nopeampaa, joten näillä kasvavilla markkinoilla kannattaa todella operoida.

Eräät yritykset käyttävät Kiinan toimintojaan merkittävänä osana maailmanlaajuista tuotantoketjuaan. Yritykset ovat myös kasvavassa määrin alkaneet harjoittaa Kiinassa tutkimus- ja kehittämistyötä. Kiinasta on näin tullut osa johtavien yritysten globaali-strategian perustaa ja monipuolisen kaupallisen ja tuotannollisen yhteistyön kumppani.

Kaupallisten suhteiden merkitys näkyy korkean tason vierailuvaihdon vilkkautena. Itseasiassa olen itse ollut viimeisen viiden kuukauden aikana kaksi kertaa Kiinassa! Ensin joulukuussa 1999 Pekingissä pidetyssä EU:n ja Kiinan välisessä huippukokouksessa, missä EU:n valtuuskuntaa johti Pääministeri Lipponen, sekä virallisella ministerivierailulla hieman yli kuukausi sitten yritysvaltuuskunnan kanssa.

Tämän jälkimmäisen vierailun päätarkoituksena oli edistää suomalaisen liike-elämän etuja Kiinassa ja Hong Kongissa. Erityishuomio tämän vierailun aikana kohdistui suomalaisen energia- ja ympäristöteknologian promootioon Kiinassa. Vierailulla oli mukana 30-henkinen yritysvaltuuskunta ja matkan varrella Finpro järjesti ympäristö- ja energia-alan seminaarit Hong Kongissa ja Pekingissä. Varsinkin Pekingin seminaari vaikutti erittäin onnistuneelta tilaisuudelta ja keräsi yleisöä yli odotusten. Matkan pohjalta voi luottavaisesti todeta, että Kiinassa on hyvät mahdollisuudet suomalaiselle
energia- ja ympäristöteknologialle ja -osaamiselle ja olemme onnistuneet jo jonkin verran saamaan jalkaamme sisään markkinoille.

Erityisen mielenkiintoista oli kuulla, että Kiinan hallitus on tänä vuonna aloittanut suuren satsauksen Länsi-Kiinan kehittämiseksi. Infrastruktuuri- ja muilla hankkeilla, mm. metsityksellä, pyritään parantamaan elinoloja ja elinkeinotoiminnan ehtoja muita Kiinan alueita köyhemmässä osassa. Suomalaisillekin yrityksille tullee mahdollisuus osallistua näihin projekteihin, kun ne alkavat konkretisoitua. Kiinan ulkomaankauppa-ministeri Shi Guangsheng lupasi minulle keskusteluissamme lisätietoja asiasta. UM on saanut lisätietoja ja välittänytkin ne - erityisesti tiedot Suomelle tarjotuista erityseduista - tietääkseni myös kauppayhdistykselle.

Ovienavausvierailujen lisäksi olemme pyrkineet myös muilla toimilla aktiivisesti helpottamaan suomalaisyritysten toimintaa Kiinan markkinoilla. Haluan mainita kaksi keskeistä instrumenttia:

1) Rahoitus on usein ongelmana Kiinan markkinoille mentäessä. Huomasin vierailuni aikana, että kiinalaiset usein olivat valmiita yhteistyöhön, mutta odottivat hankkeisiin merkittävää suomalaisrahoitusta. Varsinkin pk-sektorilla voi olla vaikeuksia saada järjestettyä rahoitusta. Olemme pyrkineet lieventämään ongelmaa ohjaamalla julkista rahoitusta nimenomaan Kiinaan: keskimäärin puolet vuosittaisista Suomen myöntämistä korkotukiluotoista on mennyt Kiinaan ja yli puolet nk TTT-määrärahoista käytetään Kiinassa oleviin hankkeisiin. Tulemme kuitenkin edelleen tutkimaan onko mahdollista kanavoida lisää julkista rahoitusta tähän tarkoitukseen lähinnä kehitysyhteistyön muodossa. Näiden lisäksi luonnollisesti Finfund on yritysten käytettävissä tuotannollisia investointeja varten.

2) Kiinan lainsäädäntö ja markkinoiden omaleimaisuus aiheuttavat vaikeuksia suomalaisille yrityksille. Pyrimmekin suomalaisyritysten liiketoimintaedellytysten parantamiseen Kiinassa laajalla rintamalla. Esiin tulleita konkreettisia ongelmia on nostettu esille korkean tason vierailulla ja niistä keskustellaan säännöllisissä Suomen ja Kiinan välisissä (TTT-) sekakomission sekä sen alaisuudessa toimivissa erityisalojen työryhmien kokouksissa. Lisäksi on syytä mainita, että Suomen ja Kiinan välinen investointisuojasopimus on ollut voimassa vuodesta 1986 ja tämän sopimuksen uusimisneuvottelut ovat meneillään. Tarkoituksena on saada sopimus vastamaan uudistuneita liiketoimintamalleja ja nykytarpeita.

Tältä osin pyytäisin teitä, arvoisat kiinalaisilla markkinoilla toimivat yritykset, tuomaan rohkeasti tietoomme mahdollisesti kohtaamanne kaupankäynnin ja investointien esteet. Tutkinnan jälkeen ne tullaan ottamaan esille joko suoraan Kiinan kanssa tai, jos asia näyttää hankalalta ja paremmin EU:n kanavien kautta hoidettavalta, otamme asian esille komission kanssa.

Yleisvaikutelmaksi Kiinan matkaltani jäi, että vaikka talouskasvu on huippuluvuistaan hieman talttunut, tulee kasvu Kiinassa ja sen lähiympäristössä olemaan edelleen kansainvälisesti katsoen nopeaa. Tämä tarjoaa mahdollisuuksia myös suomalaiselle liike-elämälle.

Merkittävää osaa Kiinan markkinoiden avautumista ja Kiinan talouden reformiin koskevista kysymyksistä käsitellään parhaillaan aktiivisessa vaiheessa olevissa Kiinan WTO -jäsenyysneuvotteluissa. Suomalaiselta elinkeinoelämältä on kysytty, mitä tuloksia se toivoisi näiltä neuvotteluilta ja nämä toiveet on välitetty komissiolle. Komissaari Lamy neuvotteli Pekingissä samaan aikaan, kun itse olin siellä ja näitä neuvotteluja jatketaan toukokuun puolivälissä. Jäsenmaat ja komissio suhtautuvat luottavaisen odottavasti näiden neuvottelujen kulkuun ja toivovat saavansa ne päätökseen mahdollisimman nopeasti. Olemme muiden jäsenmaiden tavoin korostaneet tarvetta tuoda Kiina osaksi WTO:n muodostamaa globaalia kauppajärjestelmää. Toivoisimme mahdollisimman nopeaa yhteisymmärrystä asiassa, emme kuitenkaan millä ehdoilla tahansa. Kiinan WTO-jäsenyys molempia osapuolia tyydyttävillä ehdoilla hyödyttää tietysti Kiinaa sekä EU:ta ja sen jäsenvaltioita, mutta myös mitä suurimmassa määrin myös koko kansainvälistä vapaakauppajärjestelmää. Jäsenyys tulee merkitsemään, että Kiina tulee sidotuksi entistä paremmin noudattamaan WTO:hon perustuvia kansainvälisen kaupan sääntöjä. Tulevaisuudessa onkin tärkeää, että Kiina tehokkaasti toimeenpanee WTO-velvoitteensa myös käytännössä.

Takaisin