 |
            |
|
Ulkomaankauppaministeri Kimmo Sasi
Hyvät Poliisin ja syyttäjän yhteistyö esitutkinnassa -kurssin osallistujat, Sisäinen turvallisuus - turvallisuuden tunne Oma ja lähimmäisten turvallisuus on ollut useissa viime vuosien tutkimuksissa kansalaisten yleisimpiä huolenaiheita. Terroristien iskut syyskuun 11. päivänä New Yorkiin ja Washingtoniin muuttivat tältä osin maailmaamme ehkä enemmän kuin olemme vielä huomanneetkaan. Televisiokuvat sortuvista pilvenpiirtäjistä toivat pelon ja epävarmuuden miljooniin koteihin eri puolille maailmaa. Rikollisten mielettömät suunnitelmat ja jännityselokuvien tehoefektit olivatkin yht'äkkiä osa todellisuuttamme. Pelon ja epävakauden lisääntyessä on kuitenkin syytä korostaa, että Suomi on kansainvälisesti vertaillen edelleenkin erittäin turvallinen maa: maahamme ei kohdistu terroriuhkia, meillä on suhteellisen vähän ääriliikkeiden kannattajia ja kansainvälinen järjestäytynyt rikollisuus on melko vähäistä. Huumausainerikollisuuden rajusta kasvusta huolimatta suomalaiset voivat vielä melko turvallisin mielin liikkua ulkona kotinsa läheisyydessä myös pimeällä, ja lapset voivat mennä ilman saattajaa kouluun. Väkivaltarikoksia lukuun ottamatta suomalaisten todennäköisyys joutua jonkin rikoksen uhriksi on pienempi kuin muissa EU-maissa. Turvallisuuden tunne on sellainen hyvinvoinnin osatekijä, jota meillä pitäisi osata enemmän arvostaa. Vaikka sisäisen turvallisuuden tilanteemme on kansainvälisesti vertaillen hyvä, niin ihmisten turvallisuuden tunteen ylläpitäminen kuitenkin edellyttää jatkuvaa yhteistyötä eri viranomaisten, yritysten ja yhteisöjen kesken. Valtioneuvosto teki vuonna 1999 periaatepäätöksen kansalliseksi rikoksentorjuntaohjelmaksi. Tähän ohjelmaan perustuen sisäasiainministeriö velvoitti poliisin lääninjohtoja huolehtimaan siitä, että kaikissa kihlakunnissa valmistellaan paikallinen turvallisuussuunnitelma yhteistyössä poliisin, kuntien eri viranomaisten ja luottamusmiesten, elinkeinoelämän, kirkon, kansalaisjärjestöjen sekä alueen asukkaiden kanssa. Tuore selvitys osoittaa, että turvallisuussuunnitelmia tehdään hyvin vaihtelevalla menestyksellä eri puolilla Suomea. Monissa kunnissa on jo todellisia kehittämissuunnitelmia, mutta monesta kunnasta sellainen vielä puuttuu. Haluaisin tässä yhteydessä kiittää poliisia siitä, että se on ollut aktiivinen turvallisuussuunnittelun käynnistäjänä. Muiden yhteistyötahojen pitäisi kuitenkin tulla turvallisuustalkoisiin mukaan, jotta myös paikallisiin turvallisuusongelmien syihin päästäisiin pureutumaan.Poliisi on palkkansa ansainnut. Poliisi on Suomessa erittäin arvostettu turvallisuusalan ammattilainen, jonka asialliseen käyttäytymiseen ja työn laatuun on totuttu luottamaan. Poliisi on viime vuosina painottanut työtään talousrikostorjuntaan ja huumausainerikostorjuntaan. Työ on myös tuottanut tulosta. Vuonna 2000 valtiolle takaisin saadun talousrikoshyödyn arvo oli hieman yli 246 miljoonaa markkaa. Huumausainerikoksia poliisin tietoon tuli yli 13 000 eli huomattavasti enemmän kuin edellisinä vuosina. Sekä huumausaine- että talousrikostutkinta ovat vaativaa ja pitkäjänteisyyttä edellyttävää työtä. Valtioneuvosto teki tämän vuoden elokuussa periaatepäätöksen valtion henkilöstöpolitiikan linjasta vuosille 2001-2005. Periaatepäätöksessä todetaan, että valtionhallinnon arvoperustan muodostavat toiminnan tuloksellisuus, laatu ja vahva asiantuntemus, palveluperiaate, avoimuus, luottamus, tasa-arvo, puolueettomuus, riippumattomuus ja vastuullisuus. Valtio joutuu tulevaisuudessa entistä enemmän kilpailemaan työvoimasta. Vastuu valtion kilpailukyvystä työnantajana on sekä poliittisella päättäjällä, valtion yhteisestä työnantaja- ja henkilöstöpolitiikasta vastuullisilla että valtion toimintayksiköiden johdolla. Periaatepäätöksessä todetaan, että Valtion työmarkkinalaitoksen tavoitteena on edistää uusien palkkausjärjestelmien käyttöönottoa siten, että koko valtionhallinto on niiden piirissä vuoden 2002 loppuun mennessä.Poliisissa on jo pitkään valmisteltu ja myös testattu uutta palkkausjärjestelmää. Tämän vuoden aikana tehdään jo ratkaisuja sen käyttöönoton suhteen. Minä uskon, että uusi palkkausjärjestelmä nykyistä paremmin turvaa myös rikostutkinnassa tarvittavat resurssit. Työn vaativuus pitää ottaa huomioon palkkausta määriteltäessä.Poliisin määrärahoista on kannettu huoltaSuomen talous on viime vuosina kehittynyt suotuisasti. Suomi olleet siinä mielessä poikkeuksellinen Euroopan unionin maa, että olemme kyenneet tekemään ylijäämäisiä budjetteja ja niitä myös noudattamaan. 1990-luvun alun syvän laman jäljiltä syntynyt velkataakka on kuitenkin pakottanut julkisen talouden elämään tarkan markan aikaa. Tämä on koskenut myös poliisia.Tosiasia kuitenkin on, että poliisi on moniin muihin yhteiskunnan sektoreihin verrattuna, pärjännyt budjettineuvotteluissa tiukan talouden aikanakin varsin hyvin. Sisäasiainministeriön palkkaama poliisihallinnon ulkopuolinen selvitysmies, yritystutkija Mika Puusa toteaa vielä julkistamattomassa selvityksessään, että poliisin toimintamenot kasvoivat reaalisesti vuodesta 1998 vuoteen 1999. Vuodesta 1999 vuoteen 2000 reaalikasvua ei ole, vaan budjettirahoitus on hieman laskenut. Poliisitoimi kasvoi vuosina 1999-2000 ja kasvaa edelleen vuosina 2001-2002 nopeammin kuin valtiontalous keskimäärin. Tämä siitä huolimatta, että poliisien määrä ei ole kasvanut vastaavasti.Poliisin kulurakenteeseen ovat vaikuttaneet mm. poliisille tulleet uudet tehtävät. Tällaisia tehtäviä ovat tuoneet mukanaan mm. Suomen jäsenyys Euroopan unionissa ja Schengenin säännöstön täytäntöönpano. Kansainväliset tehtävät saattavat tuntua joitakin hiukan elitistisiltä, mutta kyse on tosiasiassa sellaisista tehtävistä, joista ei voida missään tapauksessa tinkiä.Suomalaiset luottavat poliisiin. Kansainvälisesti vertaillen suomalainen poliisi on siinä erinomaisessa asemassa, ettei sillä ole kansalaisten keskuudessa suosio-ongelmia. Hyvä maine ei ole syntynyt sattumalta, vaan se perustuu taitavaan asioiden hoitamiseen. Luulen, että poliisin suosio ja arvostus johtuvat hyvin pitkälti siitä, että meillä poliisi toimii lähellä ihmisten arkipäivää. Monet poliisit toimivat myös oman työnsä ulkopuolella aktiivisesti mukana yhteiskunnassa, esimerkiksi kansalaisjärjestöjen jäseninä ja kunnallispoliitikkoina. Minusta tämän kaltainen työ on arvokasta ja kannustettavaa siitäkin huolimatta, että viime aikoina virkamiehiltä on vaadittu entistä enemmän riippumattomuutta. Liiallinen riippumattomuuden korostaminen johtaa helposti tavallisten ihmisten arjesta vieraantumiseen. Toinen tärkeä seikka poliisin arvostukseen mielestäni on, että poliisi on suoraan poliittisen kontrollin alainen organisaatio Suomessa. Monissa muissa maissa - mm. Pohjoismaissa - on erillinen poliisihallitus, poliisin keskusvirasto, joka johtaa poliisiorganisaatiota. Tällaista mallia on meilläkin aika ajoin ajettu. Toki tällainen keskusvirastomalli takaisi tietyn riippumattomuuden, mutta mielestäni se johtaisi helposti poliisin toimintatapojen yksipuolistumiseen. Parhaillaan vireillä olevaan keskushallintouudistukseen ei sisällyt tällaista mallia. Poliisi tulee jatkamaan suunnilleen nykyisellä organisaatiolla. Myöskään paikallistasolla suuria muutoksia ei ole aivan lähitulevaisuudessa edessä. Hallitus ja eduskunta ovat selkeästi viestittäneet, ettei tällä vaalikaudella tulla tekemään muutoksia kihlakuntajakoon. Me teemme usein Suomessa vertailuja aikoihin, jolloin Neuvostoliitto oli vielä olemassa. Idästä ei tuolloin kohdistunut meihin minkäänlaisia rikosuhkia. Muutenkin me elimme maailmassa, joka oli eristyksissä muusta maailmasta, jopa läntisestä Euroopasta. Tämän päivän rikollisuuslukujen ainoa oikea vertailukohde ovatkin muut läntisen Euroopan maat, eikä Suomi 1970- tai 1980-luvuilla.Tiukka talous asettaa myös tehtävien hoitamiselle ja organisaation johtamiselle yhä suurempia vaatimuksia. Yhteiskunnassamme vallitsee suhteellisen suuri yksimielisyys siitä, että huume- ja talousrikokset ovat rikollisuuden lajeistamme kaikkein huolestuttavimpia. Tästä huolimatta näiden rikosten torjuntaan ei käytetä siinä määrin resursseja kuin pitäisi. Hyvät kuulijat,Toivon, että viime viikolla alkanut Poliisin ja syyttäjän yhteistyö esitutkinnassa - kurssinne on ollut onnistunut. Haluan toivottaa teille kaikille valtiovallan puolesta parhainta menestystä arvokkaassa työssänne turvallisemman Suomen puolesta.
|
|
 |