 |
            |
|
Ulkomaankauppaministeri Kimmo Sasin avajaispuheenvuoro
Arvoisa Rooman Klubin Suomen osaston presidentti Minulla on suuri ilo lausua teidät kaikki tervetulleiksi tänne ulkoasiainministeriön Merikasarmin tiloihin. Monet teistä ovat varmaankin täällä ensimmäistä kertaa. Tuon terveiset myös Genevestä, jossa osallistuin ensimmäiseen Johannesburg 2002 Huippukokouksen valmistelevaan aluekokoukseen UNECE:n puitteissa 24-25.9. ...ad libitum.... Tapasin myös WTO:n pääjohtaja Mooren ja keskustelimme Dihan tulevasta kokouksesta. ...ad libitum... Hyvä kuulijat Luonnonympäristöä on aina käytetty ihmisen tarpeiden tyydyttämiseen. Mutta viimeksi kuluneen sadan vuoden aikana luonnonvarojen käyttö on räjähdysmäisesti kasvanut ja luonnon kestokyky on uhattuna. Ympäristöömme on muodostumassa uhka ihmisten terveydelle ja elämän jatkumiselle. Kuitenkin taloudellisesti, sosiaalisesti, elologisesti ja kulttuurisesti kestävä kehitys on maapallonlaajuisesti mahdollista, mikäli pystymme omaksumaan sopivan tavan käytettävissä olevin politiikkakeinoin, uutta teknologiaa kehittäen ja hyväksikäyttäen käytännön tasolla yhdistellä ekologisen järjestelmän vaatiman tilan huomioiden inhimillisen elämän perustarpeiden tyydyttämisen. Esitetystä tavoitteesta nousee esille myös oikeudenmukaisuuden vaatimus. Tulee aikaansaada kunkin ihmisen osalta tasapaino luonnonvarojen kulutuksen ja uusiutumisen välille. Mikäli tavoitteena on kullekin yksilölle samansuuruinen ympäristövara, toteutuisi oikeudenmukaisuus. Tähän utooppiseen tavoitteeseen ei päästä, mutta tähän tavoitteeseen sisältyy maailmanlaajuisen oikeudenmukaisuuden ajatus, jota kohden voidaan pyrkiä alueellisin ja kansallisin keinoin. Globalisaatio on todellisuutta, siihen sisältyy myyttisiä piirteitä, mutta merkittävä määrä myös mahdollisuuksia. Tarkastelkaamme aluksi kahta värikalvoa. 1. Tämä kalvo (lähde WMO World Meteorologigal Organisation) kuvaa tuhannen vuoden ajalta ilmakehän lämpötilan, joka ennen mittarikautta on arvioitu puun vuosikasvaimien ja jäätiköiden mittaustulosten avulla. Säätilojen ja lämpötilojen tilastoinnin kehittyessä ja mittaustulosten parantuessa pääsemme punaisen käyrän kuvaamiin muutoslukuihin, jotka vaikuttavat dramaattisilta. Helsingin Sanomat nostivat esille tanskalaisten tutkijoiden epäileviä arvioita tämän ilmastonmuutoskäyrän jyrkkyyden suhteen. Viitattiin auringon vaikutukseen ja samoin arvioitiin mertentutkimuksen tuovan lisävalaistusta ilman lämpenemisen dramatiikkaan. Tosiasia on kuitenkin se, että ilmakehä lämpenee, merten lämpötila kohoaa, jäätiköt sulavat ja meidän on varauduttava muutoksiin. Kioton pöytäkirjan hyväksyminen ja ratifiointi on lähellä. Kansainvälinen sopiminen on ainoa keino lisätä laajaa vastuullisuutta. 2. Nämä kaksi kalvoa ovat vuodelta 2000 ja ilman lämpotilan kohoamisen seurausarvio maapallon biomassan tilaan vuonna 2230. Lähde on Brittien meteorologinen tutkimuslaitos. Biomassan kehitys kertoo muustakin. Se kertoo sademäärien kehittymisestä maapallonlaajuisesti, se kertoo kuivuusaluieden synnystä. Se kertoo meille myös mahdollisista kriisipesäkkeistä puhtaan juoma-ja käyttöveden puuttumisena, aavikoitumisen leviämisenä ja trooppisten metsien häviämisenä, jolla on omat seurausvaiku8tuksensa ympäröivään luontoon ja ihmisten elämään. Brundtlandin komission raportista "Our Common Future" julkaistiin vuonna 1987, Tänään kulunut yhdeksän vuotta Riossa pidetystä kestävän kehityksen huippukokouksesta "Earth Summit". Koko joukko hallitustenvälisiä sopimuksia on syntynyt säätelemään ympäristöämme, mutta samanaikaisesti maailmanlaajiset ympäristöongelmat ovat lisääntyneet ja uhkaavat hallitusten toimia turvata lisääntyvän väestön perustarpeet. Rooman klubi on jo 60-luvulta alkaen toiminut huutavan äänenä. Kasvun rajat problematiikkaa tuotiin esille Rooman klubin ensimmäisessä teoksessa. Ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden nopea väheneminen, maaperän köyhtyminen, makean veden saastuminen ja merien tilan heikkeneminen, aavikoituminen, metsien tuhoutuminen ja metsien tilan heikkeneminen, otsoniaukon laajentuminen ja vaarallisten kemikaalien kaukokulkeutuminen ja rikastuminen ravintoketjuihimme uhkaavat elämää. Muuton on ollut nopeaa. Kansainvälisen ilmastopaneelin (IPCC) ennusteet maapallon lämpötilamuutoksesta muodostavat uhkan koko maapallon ekosysteemille. Maapallon tila on muuttumassa siinä määrin, ettei se enää ehkä pysty tarjoamaan väestölle sen tarvitsemaa ravintoa ja perustarpeita, vettä ja turvallista sekä terveellistä asuinympäristöä. Maapallon kaikista haavoittuvimmat alueet sijaitsevat päiväntasaaja-alueilla, missä asuu maapallon köyhimmät väestöryhmät. Rikkaiden. teollistuneiden pohjoisten alueiden kannalta tämä merkitsee myös laajamittaisen muuttoaallon mahdollisuutta. Vesien saastumisen ja paikallisten makean veden lähteiden ehtymisen seurauksena elintarvikkeiden tuotanto järkkyy, kuivuus ja aavikoituminen lisääntyvät ja kokom aapallon ravintotasapainossa alkaa esiintyä huomattavia heilahteluja. Nämä vaativat aikaisempaa mittavampia alueellisia ja kansainvälisiä korjaustoimenpiteitä. Hillitsemätön väestönkasvu, kulutuksen lisääntyminen sekä teknologiavalinnat mm. energian tuottamisessa ja liikennejärjestelyissä muodostavat keskeisimmät maapallonlaajuisten ympäristöongelmien syyt. Etelä Afrikka totesi eilisessä puheessaan YK:n yleiskokouksessa, että SADECin aluekokouksen oli ehdotettu Johannesburg 2002 Huippukokouksen teemaksi " Poverty Eradication as a key to Sustainable Development". Samaa esitettiin Millennium Deklaraatiossa syyskuussa 2000 ja päätettiin puolittaa maapallon köyhien määrä vuoteen 2015 mennessä. Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kuulijat Kestävän kehityksen kannalta tilanne ei suinkaan ole toivoton. Tehostettu maailmantilan hallinta, hallitustenvälisten instituutioiden ja rakenteiden kehittäminen, hallitustenvälisen vuorovaikutuksen lisääminen, julkisen ja yksityisen sektorin toimien yhteensovittaminen, tutkimuksen ja opetuksen keinojen soveltaminen sekä aikaisempaa tiiviimpi yhteistyö kansalaisyhteiskunnan kanssa ja näiden toimintaedellytysten parantaminen ovat käytettävissä olevia keinoja. OECD:n ministerikokouksessa 17.5.2001 päätettiin järjestön kestävän kehityksen ohjelmasta. Viisi keskeistä kohtaa 1) Ekosysteemien eheyden ylläpito luonnonvarojen
tehokkaalla hoitamisella Euroopan Unioni tuli perässä ja esitti Göteborgin huippukokouksen päätelmissä seuraavat strategiset tavoiotteemme: 1) Ilmastonmuutos ja puhtaat energiamuodot, Nyt sekä OECD:ssä että EU:ssa pyritään eteenpäin strategisten linjausten toiminnallistamisessa. OECD:ssä tavoitteena on liittää taloudellisiin maatutkintoihin kestävän kehityksen kriteerein ja indikaattorein varustettu analyysi. Työ on alkanut. EU:ssa pyritään hahmottamaan, millä tavalla koko EU:n laajuisesti politiikkaa saataisiin johdonmukaisemmaksi linjausten tavoitteiden mukaisella tavalla. Sanallasanoen valtavirtaistettua tätä kestävän kehityksen politiikkaa. Ympäristöongelmat ja -vauriot johtuvat usein monistaa eri tekijöistä. Niiden tarkaisemiseksikaan ei voida ajatella yhtä politiikkaa tai yhtä teknologista välinettä. Ympäristökysymysten valtavirtaistaminen hallinnon ja yhteisöjen välisinä prosesseina on tuloksiin pääsemisen kannalta. Ympäristökysymykset luovat myös haasteen uudentyyppiselle valtioiden väliselle kanssakäymiselle, teollisille innovaatioille, tekniikalle ja kaupalle sekä ICT:n hyväksikäytölle. Ilmastopolitiikan mekanismit virittävät eteemme uudenlaisen kansainvälisen päästökauppaan liittyvän rahoitusjärjestelmän, jossa perinteinen valtioidenvälinen kehitysyhteistyö voisi jäädä korjaavaksi sosiaalipoliittiseksi keinoksi maailmanlaajuisena sosiaalisena turvaverkkona. Tulevaisuuden visio globaalin ympäristötilan näkökulmasta pitää sisällään mahdollisuuden ennakoimattomiin tapahtumiin, maapallon äkillisiin muutoksiin ja ennakoitujen trendien järkkymiseen. Ympäristön tilan paraneminen tai asteittainen paraneminen on ennakoitavissa mikäli politiikkatoimista päästään yhteisymmärrykseen ja mikäli tekniset toimet riittävän laajasti maapallolla tulevat käyttöön, mutta ympäristön tilan paranemiseen kuluva aika on huomattavan pitkä. Suomen omat toimet ovat tietenkin tärkeitä lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Suomi ei kuitenkaan toimi yksin, vaan se on osa maailmanyhteisöä ja alueellisesti sidoksissa Eurooppalaiseen päätöksentekoon, jonka osana se toimii ja lähialueilla Suomen omaan toimeliaisuuteen ja yhteistyöhön naapurimaittensa kanssa. Globaali näkökulma ei voi toimia erillisenä saarekkeena vaan sen tulee nivoutua kaikilla tahoilla suunniteltaviin ja toteutettaviin toimiin. Kiitos Herra Puheenjohtaja.
|
|
 |