 |
            |
|
OECD-koordinaatioryhmän laaja kokoonpano
- teille kaikille OECD ja siellä tehtävä työ on tuttua. Kokoontuessamme nyt tässä laajassa kokoonpanossa ensimmäistä kertaa, on ehkä kuitenkin hyvä palauttaa mieleen OECDn merkitys yleismaailmallisesti, ja tässä yhteydessä varsinkin Suomelle. - OECD on kansainvälisen järjestelmän toimijana ainutlaatuinen talous- ja yhteiskuntapolitiikan muotoilija ja kehittäjä. - Lähes kaikki keskeiset yhteiskuntapolitiikan lohkot ovat OECDssa esillä tavalla tai toisella.Varsinkin pienelle maalle OECD on tärkeä. OECDssä pieni maa voi omien resurssiensa puitteissa osallistua vapaaseen, analyyttiseen ajatusten vaihtoon ja suhteellisen pienellä rahallisella panostuksella käyttää järjestön asiantuntemusta ja siellä laadittuja arvokkaita selvityksiä ja analyyseja hyväkseen. OECD-TYÖN PAREMPI HYVÄKSIKÄYTTÖ - Onkin tärkeää, että Suomessa osattaisiin paremmin hyödyntää OECDn tutkimuksia ja analyyseja talous- ja yhteiskuntapoliittisessa päätöksenteossa sekä valtionhallinnossa että yhteiskunnassa laajemminkin. - Vaikka OECD ja EU ovat luonteeltaan ja toimintatavoiltaan varsin erilaisia, OECD:ssa tehdään syvällistä tutkimusta monilta sektoreilta, jotka ovat esillä myös EU:ssa. Olisi toivottavaa, että osallistuessamme EU-päätöksentekoon voisimme entistä paremmin käyttää hyväksi tätä arvokasta OECD:n tekemää työtä ja siten syventää omaa ajatteluamme ja päätöstemme perusteluja. - OECDn komiteoiden ja työryhmien kokouksissa käy suuri joukko virkamiehiä, jotka tuntevat hyvin järjestön sekä sen toiminnan ja tulokset. Toivon, että muutkin tahot, myös valtionhallinnon ulkopuolella, voisivat paremmin käyttää hyväkseen OECDn työn tuloksia. OECD-TIEDON VÄLITTÄMINEN - Vajaakäyttö saattaa johtua yleisestä informaatiotulvasta sekä puutteellisista resursseista, mutta myös siitä, että OECD on jäänyt tuntemattomaksi. OECDn työ on hyvin laajaa, monet talouden ja yhteiskunnan sektorit kattavaa tutkimus- ja analyysityötä. OECD-selvityksiä ilmestyy runsaasti ja hyvin monelta alalta (mm. talouspolitiikka, kauppapolitiikka, kehitysyhteistyöpolitiikka, kestävä kehitys, energiapolitiikka, ympäristöpolitiikka, koulutus- ja työvoimapolitiikka, terveys, maatalous ja kalastus, bio- ja geenitekniikka). Selvitykset eivät ehkä aina löydä mahdollisia käyttäjiään. - Olemme halunneet perustaa tämän epävirallisen laajennetun OECD-koordinaatiotyöryhmän mm. siinä tarkoituksessa, että voisimme edistää OECDn tunnetuksi tekemistä ja auttaa OECD-tietoa tarvitsevia tahoja tiedon lähteelle. Tämän kokouksen aikana onkin tarkoitus selvittää teille tarkemmin sitä, mistä ja miten OECD-tietoa on saatavissa. - Teillä on myös erinomainen mahdollisuus välittää tietoa OECDn ajankohtaisista projekteista, uudistuksista ja uutisista monille tahoille. Suurlähettiläs Julin tulee kohta kertomaan teille ajankohtaisista kysymyksistä yksityiskohtaisemmin. - Voisin nostaa esimerkkinä yhden asian, jonka suhteen tiedonkulkua olisi syytä tehostaa. Se on suomalaisten rekrytoituminen OECDhen. Suomalaisten kiinnostus sihteeristössä avautuviin asiantuntijatason tehtäviin yleensä ja erityisesti päällikkötason tehtäviin on ollut vähäistä. Suomessa vieraili juuri syyskuun alussa OECDn sihteeristön rekrytoinnista vastaava virkamiesryhmä tavoitteenaan kertoa järjestöstä ja sen antamista työskentelymahdollisuuksista. Koska järjestön palvelukseen useimmiten haetaan pitkälle koulutettuja erityisasiantuntijoita, on myös tämän ryhmän jäsenillä mahdollisuus levittää tietoa kulloinkin avoimista paikoista oikeille henkilöille. KESKUSTELUFOORUMI JA KANTOJEN MUOTOILIJA - Tiedon kulun ja OECDn työ paremman hyödyntämisen lisäksi pidämme tärkeänä, että tämän ryhmän perustamisella tarjoamme yhteisen keskustelufoorumin yhteiskunnan eri tahojen edustajille. Näin saadaan tietyistä, kulloinkin ajankohtaisista OECDn asialistalla olevista asioista näkemyksiä koordinoitujen kansallisten kantojen muodostamista varten. Tämä on tullut aikaisempaa tärkeämmäksi siitä syystä, että OECD käsittelee yhä enemmän asiakokonaisuuksia, jotka koskevat useampaa kuin yhtä hallinnon tai yhteiskuntaelämän alaa. - Tässä ryhmässä on hyödyllistä keskustella myös Suomen näkemyksistä liittyen OECDn kehittämiseen. OECDssä on parhaillaan käynnissä monia uudistusprosesseja ja keskustelu koko järjestön tulevaisuudesta. OECD:ssä pohditaan esim. mahdollista uusien maiden ottamista järjestön jäseneksi ja sen toimintatapojen uudistuksia. - Kuulisimme mielellämme näkemyksiänne siitä, mihin järjestön työohjelmaa tulisi suunnata, ovatko järjestön painopistealueet oikeita, mikä on OECDn rooli verrattuna muihin kansainvälisiin järjestöihin ja onko OECDn mahdollinen laajentuminen järjestön kehittämisen oikea suunta. -- Suurlähettiläs Julin alustaa kohta tarkemmin tästä ajankohtaisesta OECDn pääsihteerin alulle panemasta järjestön strategiakekustelusta. ******** - Ulkoasiainministeriö ja pysyvä edustusto ovat viimeisen vuoden aikana pyrkineet tehostamaan OECD-tiedon välittämistä ja OECD-asioiden koordinaatiota. Mm. tätä varten vietiin viime keväänä ministeriöiden kansliapäällikkökokouksen käsiteltäväksi kysymys, miten OECD-työn ja -osallistumisen hyödyntämistä tulisi kehittää Suomessa. Kansliapäälliköiltä kysyttiin, miten nämä näkivät OECDn merkityksen Suomelle ja omalle ministeriölleen. Perussuhtautuminen oli hyvin myönteinen. Toivomme tuon keskustelun saaneen ministeriöissä alulle pohdiskelun siitä, miten hyödyntämistä voisi tehostaa. - OECD-asioiden hoitoa ja seurantaa koskevan kehitystyön yksi askel on myös tämän lajennetun OECD-koordinaatioryhmän perustaminen. Tarkoituksena on, että tämä ryhmä kokoontuu tästä eteenpäin 2 kertaa vuodessa. - Toivon teiltä mielenkiintoa ja aktiivisuutta tässä työssä. - Pidän hyvin tarpeellisena, että laajennetun OECD-ryhmän toiminnan kautta tieto OECD-asioista leviäisi laajemmalle. -Olen varma, että keskusteluistanne tulee antoisia ja avartavia. Niiden avulla saamme muotoiltua hyviä, koordinoituja ja laajasti punnittuja kansallisia kantoja.
|
|
 |