Mielipidekirjoitus nuorisotyöttömyydestä, Aamulehti 15.4.2010

 

 

Nuorisotyöttömyys on nyt maassamme vakava ongelma. 35 000 nuorta on vailla työtä. Työttömyys tulee olemaan korkeimmillaan koulujen lukukausien päättyessä, joten on hyvä, että hallitus toimii nyt nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi. Hallitus on muutenkin tehnyt oikein ajoitettuja suhdannetoimia, joilla työttömyys on saatu pidettyä kohtuullisella tasolla.

 

Vuoden 2010 talousarviossa työllisyyspolitiikassa painotetaan erityisesti työpaikkojen ja yritysten selviytymistä taantuman yli sekä uusien yritysten syntymiseen tähtääviä toimia, kuten starttirahajärjestelmän kehittämistä. Investointi- ja kehittämishankkeiden tuella pyritään lieventämään talouden rakennemuutoksen yrityksille aiheuttamia ongelmia. Yksinyrittäjätuella madalletaan ensimmäisen työntekijän palkkaamisen kynnystä. Yrityksille kohdistetun tuen lisäksi painotetaan työttömien osaamisen kehittämistä, jotta työllistymisedellytykset paranisivat.

 

Hallitus on katsonut tarpeelliseksi kohdistaa erityistoimenpiteitä nuoriin ja vastavalmistuneisiin, koska nuorten työttömyys on lisääntynyt kaksi kertaa nopeammin kuin yleinen työttömyys. On selvää, että työttömyys jättää pisimmän arven nimenomaan nuoren ihmisen työuraan. Täydellinen syrjäytyminen on pahin uhkakuva. Sen välttämiseksi tarvitaan erilaisia toimenpiteitä eri elämäntilanteissa oleville nuorille.

Valtiosihteeri Raimo Sailaksen kokoaman työllisyyspaketin pohjalta on pyritty löytämään kaikkein tehokkaimmat toimet.

 

Toimenpiteisiin sisältyy esimerkiksi 50 määräaikaisen viran lisääminen TE-toimistoihin nuorten ohjaus- ja neuvontapalveluihin. Erityisesti peruskoulun tai lukion juuri päättäneille nuorille kohdistettua valmentavaa työvoimapoliittista koulutusta sekä tutkintotavoitteista työvoimakoulutusta lisätään. Tällä hetkellä työttömistä nuorista n. 10 000 on pelkän peruskoulututkinnon varassa, mikä on nykytyömarkkinoilla huono lähtökohta. Oppisopimuskoulutus on monelle väylä työelämään, joten talousarviossa on varattu rahaa palveluun, jonka tehtävänä on etsiä uusia oppisopimuspaikkoja. Paikkoja myös lisätään määrärahan turvin.

 

Lisäksi pakettiin sisältyy työpajatyöllistämisen lisääminen.

 

Työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmia voidaan pienentää kouluttamalla nuoria aloille, joilla työvoimasta on kysyntää. Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärää lisätään vuosina 2009-2010 yhteensä 1300 opiskelijalla ja oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatillisen lisäkoulutuksen kiintiötä 2250 opiskelijalla.

 

Vuoden 2010 ensimmäisessä lisätalousarvioesityksessä nuorisotyöttömyyden hoitoon on varattu 77 miljoonaa euroa lisärahaa talousarvion 70 miljoonan euron lisäksi. Rahoituksen turvin 15 000 nuorta työllistyy, pääsee koulutukseen tai työllistämistoimien piiriin. Yhteensä kaikkien työllisyys-, koulutus- ja erityistoimenpiteiden rahoitus nousee yli 80 miljoonaa euroa verrattuna vuoden 2009 talousarvioon. Kiinteä määräraha on nyt 560 750 000 euroa.

 

Lisätalousarvioesityksessä toimenpiteinä ovat esimerkiksi työllistämisseteli, ammattistarttikoulutus sekä etsivä nuorisotyö. Useille toimenpiteille, kuten oppisopimuskoulutuksen ja ammattikoulutuksen lisäämiselle, on osoitettu lisärahaa. Peruskoulujen jälkeen uhkaavaa syrjäytymistä pyritään välttämään osoittamalla kansanopistoille määräraha koulutuksen järjestämiseksi peruskoulun jälkeen vaille opiskelu- tai työpaikkaa jääville nuorille. Lisäksi uusia työpaikkoja syntyy esimerkiksi Metsähallituksen luonnonhoito- ja asiakaspalvelutöihin, joihin on varattu palkkatukea 100 työpaikkaa varten, sekä Veikkauksen jakamattomien voittorahojen turvin, joista käytetään 30 miljoonaa euroa nuorten työllisyysmahdollisuuksien edistämiseksi tieteen, taiteen, liikunnan ja nuorisotyön aloilla. Tämä tuo työllistymismahdollisuuden 4700 nuorelle.

 

Voidaan siis todeta, että hallitus on rakentanut mittavan elvytys- ja toimenpidepaketin, jolla voidaan edistää sekä olemassa olevien työpaikkojen säilymistä taantuman yli että luoda uusia. Nuorten työttömyyden vähentämisessä on aidosti paneuduttu ongelman syihin ja huomioitu, että eri tilanteissa olevat nuoret tarvitsevat erilaisia tukitoimia ja mahdollisuuksia. Tärkeää on, ettei kukaan jää yhteiskunnan ulkopuolelle, vaan jokaiselle löytyy hänelle sopiva polku takaisin työelämään. Jos nuorisotyöttömyys ei kaikesta huolimatta näillä toimenpiteillä vähene, hallituksella on valmiudet edelleen lisätä ammattikoulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen opiskelijamääriä.

 

 

 

Kimmo Sasi

Kansanedustaja (kok.)