 |
            |
|
Ulkomaankauppaministeri Kimmo Sasi
Arvoisat osallistujat! Minulla on kilpailuasioista vastaavana ministerinä kunnia toivottaa teidät tervetulleiksi näille Kilpailuviraston järjestyksessä 11. KIVI-päiville. Tilaisuuden tavoitteena on koota yhteen kilpailuasioista kiinnostunutta väkeä ja siten osaltaan edistää kilpailuasioihin liittyvää keskustelua Suomessa. Ilahduttavaa todeta, että kilpailusta kiinnostuneita on paikalla näin runsaasti, sillä yhteydenpitoa ja keskustelua todella tarvitaan! Aktiivista kilpailupolitiikkaa on Suomessa harjoitettu vasta suhteellisen lyhyen aikaa, käytännössä vuodesta 1988 lähtien. Vaikka harjoitettua politiikkaa ja sen tuloksia voidaankin perustellusti pitää ainakin oikeansuuntaisina ja sen tuloksia varsin kelvollisina, on näin uuden vuosituhannen alussa hyvä aika käynnistää laajempi keskustelu kilpailupolitiikan tavoitteista. Viime aikoina laajempaa julkista keskustelua kilpailupolitiikan tavoitteista on käyty lähinnä yksittäisten kilpailunrajoitus-tapausten käsittelyn yhteydessä. Koska kilpailun edistämisellä on kuitenkin keskeinen rooli osana yleistä elinkeinopolitiikkaa, on myös yhteisen kokoavan näkemyksen muodostaminen kyseessäolevasta aihepiiristä enemmän kuin tarpeellista. Suomen kilpailulainsäädäntöä on viime vuosina uudistettu pariinkin otteeseen, eli vuosina 1992 ja 1998. Näissä yhteyksissä käyty kilpailupoliittinen keskustelu keskittyi erityisesti kilpailunrajoituslain uudistustarpeisiin ja näiden uudistusten lainsäädännölliseen toteuttamiseen. Mainituissa uudistuksissa on osittain ollut kyse kansallisen lainsäädäntömme mukauttamisesta yhteisöoikeuteen. Uudistukset on kuitenkin pyritty tekemään kansallisista lähtökohdistamme ja Suomen melko suppeiden markkinoiden erityisolosuhteet huomioon ottaen. Tällä hetkellä kansalliseen kilpailulainsäädäntöömme ei kohdistu merkittäviä uudistuspaineita, joten nyt on hyvä aika pysähtyä ja luoda laajempi katsaus kilpailupolitiikkaan ja sen tavoitteisiin. Erityisesti viime vuosiin ajoittuneen markkinoiden rajun toimiala- ja rakennemuutoksen vaikutuksia kilpailuolosuhteisiin ei toistaiseksi ole juurikaan selvitetty. Meillä ei valitettavasti ole käytettävissämme edes karkean tason tietoja esimerkiksi eri toimialojen kilpailuolosuhteista. Tilanne on toinen esim. Ruotsissa, jossa paikallinen kilpailuvirasto on äskettäin laatinut laajan selvityksen maan kilpailuolosuhteista. Sellaiseen oman kilpailuvirastomme resurssit eivät ole riittäneet, olkoonkin että kilpailuviraston määrärahoja on pyritty viime vuosina lisäämään, jotta virasto kykenisi suoriutumaan nopeasti kasvavista tehtävistään. Kilpailuvirasto oli niiden harvojen virastojen joukossa, joille korvattiin 100 %:sesti viime sopimuskierroksen palkankorotukset. Tausta- ja perusselvitysten puuttuessa myöskään markkinamuutosten vaikutuksia ei voida luotettavasti todentaa. Ajanjaksolle tunnusomaisia piirteitä kilpailupoliittisessa toimintaympäristössä ovat ennen muuta informaatioteknologiaan liittyvien kaupallisten sovellusten nopea kehittyminen, taloudellisen toiminnan globalisoituminen ja verkostoituminen sekä muutokset julkisen sektorin rakenteessa ja taloudellisessa roolissa. Markkinoiden rakennemuutoksen voidaan arvioida jatkossakin syvenevän edelleen mm. näistä syistä. Keskustelun ja yhteisen näkemyksen puuttuminen johtaa ajoittain tilanteeseen, jossa kilpailupolitiikan tavoitteiden nähdään olevan jotenkin ristiriidassa tai epäsuhteessa muiden elinkeinopoliittisten tai yritysten etunäkökohtien kanssa. Vahvan kilpailupoliittisen näkemyksen puute saattaakin sekä heikentää lainsäädännön toimeenpanoa että asettaa päätöksenteon perusteet kyseenalaisiksi.
Kilpailupolitiikan ja -lainsäädännön kasvava merkitys keskeisenä yhteiskunnallisena viitekehyksenä asettaa suuria vaatimuksia politiikan sisällölle ja legitimiteetille. Laaja kilpailupoliittinen keskustelu on tarpeen sekä politiikan sisällön että erityisesti sen hyväksyttävyyden parantamiseksi. Tämä asia on tiedostettu hyvin kauppa- ja teollisuusministeriössä, jolle yleinen elinkeinopolitiikan edistäminen Suomessa kuuluu. KTM:n yritysneuvottelukunta onkin vastikään asettanut kilpailupolitiikan ohjelmakysymyksiä valmistelevan työryhmän, johon on koottu korkean tason edustus eri hallinnonaloilta. Hanke liittyy hallitusohjelmassa mainittuun yrittäjyys-hankkeeseen. Aloitteen tekijänä minulle suotiin kilpailupoliittisen ohjelmatyöryhmän puheenjohtajuus. Nimenomaisena tavoitteenani on edistää keskustelua kilpailupolitiikan tavoitteista. Asialistalla ovat myös mm. relevanttien markkinoiden määrittelyyn liittyvät ongelmat ja erityisesti julkisen palvelutuotannon markkinaehtoistamiseen liittyvien kilpailunäkökohtien arviointi. Perjantaina pidettävässä seuraavassa kokouksessa on tarkoitus edetä konkreettisesti viiden eri osa-alueen piirissä. Ensimmäinen näistä koskee kilpailupolitiikan yhteisiä tavoitteita ja keinoja, toinen sääntelyuudistusta, kolmas markkinamääritelyongelmatiikkaa, neljäs julkisten palvelujen tuottamisen malleja ja viimeinen kilpailuoikeuden ja -taloustieteen opetuksen ja tutkimuksen tehostamistarvetta. Työn yhteydessä tulemme todennäköisesti pohtimaan myös erityisesti globalisaatioon ja verkostoitumiseen liittyvien kehityssuuntien vaikutusta kilpailuolosuhteisiin. Tälle päivälle valitut aiheet " Uusi talous ja kilpailupolitiikka", keskittyminen ja verkostoituminen toimivat osaltaan keskustelun edistäjinä näillä ajankohtaisilla aihealueilla. Kunnallisten palveluiden laatutasoon tullaan kiinnittämään tulevaisuudessa entistä suurempaa huomiota. Vanhuusväestön kasvu tulee johtamaan suuriin kustannuspaineisiin palveluiden tuottamisen osalta. Tässä yhteydessä onkin syytä erityisesti muistuttaa siitä, että kunnanvaltuustoissa tärkeimmät päätökset tehdään päätettäessä juuri palveluiden kattavuudesta ja niiden laadusta. Mitä sen sijaan tulee palveluiden tuottamiseen on kunnan ja kunnan veronmaksajien sekä itse palveluiden saajien yhteinen etu, että ne tuotetaan mahdollisimman tehokkaasti. Tämän vuoksi onkin syytä erityisesti muistuttaa kilpailusta myös kunnallisten palveluiden tuotannossa. Palvelutuotanto, joka elää omaa elämäänsä, ilman terveellistä kilpailua tai ainakin sen uhkaa, luo helposti kunnalle kustannusrastitteen joka johtaa laadultaan heikkotasoisiin ja laajuudeltaan kasvettuihin palveluihin. Tavoitteenani on, että kilpailupolitiikka alettaisiin Suomessakin nähdä laajempana kokonaisuutena kuin pelkkänä yksittäisten tapausten käsittelynä. Keskusteluun perustuva yhteinen käsitys kilpailupolitiikan tavoitteista loisi nykyistä paremman pohjan myös tänään isäntänämme toimivan Kilpailuviraston työskentelylle. Viraston toimintastrategia ja painopistevalinnat voisivat näin jatkossa aiempaa enemmän perustua esimerkiksi yhdessä tiedeyhteisön kanssa toteutettuun systemaattiseen toimintaympäristön ja markkinoiden seurantaan ja julkiseen kilpailupoliittiseen keskusteluun. Kilpailuviraston rooli lainsäädännön toimeenpanijana ei tule jatkossakaan ainakaan helpottumaan. Markkinoiden monimutkaisuus lisääntyy todennäköisesti entisestään, kansainvälistyminen ja verkostoituminen jatkuvat ja Kilpailuviraston velvollisuudet soveltaa Suomen kilpailuoikeuden rinnalla EU:n kilpailuoikeutta lisääntyvät. Mm. nämä tekijät asettavat jatkossakin Kilpailuvirastolle suuria haasteita. Näissä suhteellisen vaikeissa toimintaolosuhteissa on erityisen välttämätöntä pyrkiä jakamaan kansalaisille ja yrityksille oikeaa tietoa kilpailulainsäädännön ja viranomaistyön tavoitteista ja perusteluista sekä pyrkiä sitäkin kautta edistämään toiminnan yleistä hyväksyttävyyttä. Toivotankin tässä lopuksi kilpailuviranomaisille voimia ja kestävyyttä vaikean tehtävänsä hoitamisessa. Uskon vakaasti, että mainitsemani kilpailupoliittisen työryhmän työllä tulee olemaan myös kilpailuviranomaisten toimintaa tukevia ja helpottavia vaikutuksia. Näillä sanoin toivotan teidät vielä kerran tervetulleiksi tähän tilaisuuteen. Valtioneuvoston istunnon vuoksi en valitettavasti itse pysty nyt jäämään pidempään, mutta uskon, että tänään täällä esitettävät näkemykset välittyvät myöhemmin minunkin tietooni. Kiitoksia!
|
|
 |