 |
            |
|
Valtion keskushallintoa karsittava Lipposen II hallituksen aikana selvitettiin keskushallinnon kehittämistä koordinaation parantamiseksi. Esillä oli myös ajatus ministeriörakenteen uudistamisesta. Työssä kuitenkin päädyttiin ensi vaiheessa kokeilemaan erityisiä koordinoivia politiikkaohjelmia. Vanhasen hallituksen politiikkaohjelmat eivät tunnu antavan suunniteltua lisäarvoa. Ne vaikuttavat enemmänkin ministerityöryhmien kaltaiselta työltä. Suomessa on hallintoa uudistettava ja tehostettava. Kiireisin tarve on uudistaa kuntarakennetta ja vähentää reilusti kuntien lukumäärää. Valtio voisi kuitenkin näyttää esimerkkiä omalta osaltaan. Ensivaiheessa olisi syytä lakkauttaa työ- ja sisäministeriöt. Työministeriön tehtävät voidaan hyvin jakaa työllistämis- ja tukitoimien sekä työnvälitystoimien osalta kauppa- ja teollisuusministeriölle ja sosiaalisten tulonsiirtojen ja työsuojelun osalta sosiaali- ja terveysministeriölle. Koulutukseen liittyvät tehtävät voidaan siirtää opetusministeriölle. Varsinkin työllistämis- ja työllisyyskoulutusrahojen käyttö varmasti tehostuisi, kun niiden hallinto olisi ammattiministeriössä. Sisäministeriön tehtävät voidaan alue- ja kuntapolitiikan osalta siirtää valtiovarainministeriöön, jottei näistä asioista tarvitse jatkuvasti vääntää kättä valtioneuvoston sisällä. Poliisiasiat voidaan siirtää oikeusministeriölle ja rajavartiotehtävät ja pelastustehtävät puolustusministeriölle. Ruotsissa ja Saksassa on tehty keskushallintouudistuksia. Ruotsissa perustettiin elinkeinoministeriö erityisesti tarkoituksena työllistämispolitiikan tehokkuuden lisääminen. Ministeriörakenteen kehittäminen varmasti lisäisi tehokkuutta ja tuloksellisuutta.
|
|
 |