 |
            |
|
Suomen Keksijäin Keskusliitto KEKE ry:n Arvoisat juhlavieraat, hyvät kuulijat Olemme tänään kokoontuneet juhlimaan 30-vuotiasta KEKEä. 30 vuotta on liitolle kelpo ikä, mutta keksijöitä ja keksintöjä on ollut koko ihmiskunnan historian ajan. Yhteiskunta kehittyy, kun joku keksii uuden työkalun, välineen tai menetelmän tai tavan tehdä joku asia paremmin. Uusiutumiskyky on ihmisyhteisön menestyksen kannalta tärkeä ominaisuus. Talouden kasvu perustuu suurelta osin teknologiseen kehitykseen. Yhä laajemmin on kuitenkin ymmärretty, että kyse ei ole pelkästä tekniikasta, vaan innovaatioilla on myös pehmeämpi, ei-tekninen puoli. Siihen liittyy esimerkiksi kyky käyttää ja omaksua teknologian tarjoamia mahdollisuuksia. Suomi on pärjännyt hyvin sekä teknologian kehittämisessä että sen omaksumisessa.
Perinteistä innovaatiopolitiikkaa on harjoitettu pääasiassa kansallisella tasolla, mutta innovaatiopolitiikka on noussut keskeiseksi myös EU:ssa. Huolena on se, että liike-elämä Euroopassa investoi vähemmän uuteen teknologiaan ja tutkimukseen kuin kilpailijansa USA:ssa. Moniin Euroopan maihin verrattuna Suomi on innovaatiopolitiikassa edelläkävijä. Innovaatiopolitiikkamme ominaispiirteisiin kuuluu pitkäjänteinen sitoutuminen kansallisen kilpailukyvyn parantamiseen korostamalla tietoa sekä tutkimus- ja kehitystoimintaa. Edistyksellisellä politiikalla on saavutettu tuloksia, joita kehtaa esitellä. Viidennes koko viennistämme muodostuu huipputekniikan tuotteista, ja asukaslukuun suhteutettuna meillä on eniten huipputekniikan patentteja. Viime vuonna tutkimukseen ja kehitykseen käytettiin noin 26 miljardia markkaa eli 3,3 prosenttia bruttokansantuotteesta. Julkisen sektorin osuus tästä oli 7, 5 miljardia markkaa. Yritykset käyttivät t&k:hon yli 18 miljardia, mutta jos mukaan luetaan myös suomalaisten yritysten Suomen rajojen ulkopuolella tekemä tutkimus, määrän arvioidaan nousevan 23 miljardiin markkaan. Komeista luvuista huolimatta on muistettava, että Suomessa tehdään vain alle prosentti koko maailman tutkimuksesta ja tuotekehityksestä: nojaamme siis pääosin muualta tuotettuun tietoon ja sen hyödyntämiseen. Kaikkiaan tilanne näyttää kohtuullisen
hyvältä. Silti meillä on paljon Elinkeinorakenteen muutoksessa pienten ja keskisuurten yritysten merkitys kasvaa entisestään, koska tietoon ja osaamiseen perustuvat yritykset ovat avainasemassa uusien työpaikkojen luomisessa. Yritysten kasvuedellytysten parantamiseksi on kehitettävä sekä toimintaympäristöä että yritysten sisäisiä toimintaedellytyksiä. Monipuoliset ja tehokkaasti toimivat rahoitusmarkkinat ovat edellytys yritysten kasvulle ja kansainvälistymiselle sekä uusien yritysten syntymiselle. Suomessa yritysten rahoitusmarkkinat ovat viime vuosina kehittyneet varsin suotuisasti, eikä rahoituksen saatavuus ole enää suurimmalle osalle yrityksistä investointien este. Julkiset rahoittajat ovat kehittäneet omaa toimintaansa ja yhteistyötä muiden kanssa. Tuoreimpana esimerkkinä on Tekesin ja Sitran yhdessä kehittämä Pre-Seed-toimintamalli, jonka tavoitteena on kiihdyttää teknologiahankkeiden kaupallistamista ja helpottaa niiden pääsyä yritysrahoitusputken alkuun. Palvelu on tarkoitettu alkaville yrityksille. Rahoituksen tarjonnan ohella entistä enemmän huomiota tulee kiinnittää yritysten rahoituskelpoisuuteen. Tähän liittyy yritysten oman rahoitus- ja liiketoimintaosaamisen parantaminen. Opetusministeriö on lisännyt liiketoiminnan koulutusta ja tutkimusta korkeakouluissa. Myös keksijän vaikea työ helpottuisi, jos hänellä olisi enemmän tietoa ja osaamista rahoituskuvioista ja liiketoiminnan hoitamisesta. Suomalaisen tuotteen on vaikea päästä kansainvälisille markkinoille. Vielä monin verroin vaikeampaa on yksittäisen keksijän saada tuotteensa maailmanmarkkinoille. Avainasemassa kansainvälistymisvaiheessa ovatkin verkostoituminen ja sopivien yhteistyökumppanien löytäminen. Kauppa- ja teollisuusministeriö käynnisti viime vuonna yrittäjyyshankkeen, jolla pyrimme yritysten kasvun ja kilpailukyvyn lisäämiseen sekä uusien yritysten perustamiseen. Hankkeen toimenpiteitä suunnataan yrityksen menestymisen kannalta kriittisiin vaiheisiin, kuten teknologiayritysten käynnistysvaiheen helpottamiseen, yrityskuolemien vähentämiseen sekä yritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen. Tulokset hyödynnettävä tehokkaamminSuomen keksintö- ja innovaatiotoiminnan edistämisympäristö käsittää lukuisia julkisia ja yksityisiä toimijoita. Ne kattavat kaikki innovaatioprosessin vaiheet ideasta arvioinnin, patentoinnin ja tuotekehityksen kautta patentin kaupallistamiseen asti. Innovaatioympäristön tehokkuuden lisäämiseksi näiden eri toimijoiden tulisi tiivistää keskinäistä yhteistyötään verkostoitumalla. Kilpailun kiristyessä ja globalisoituessa keksintöjen suojausstrategia on tullut entistä tärkeämmäksi uuden liiketoiminnan aloittamisessa. Kauppa- ja teollisuusministeriön teettämässä vuonna 1999 julkaistussa keksintötoiminnan kansainvälisessä arvioinnissa kiinnitettiinkin huomiota aineettomien oikeuksien riittämättömään osaamiseen, mikä haittaa keksintöjen tehokasta hyödyntämistä. Yrityksillä ja keksijöillä tulisi olla riittävästi tietoa patenteista ja muista teollisoikeuksista osatakseen suojata henkisen pääomansa. Teollisoikeudet antavat asiallisen, ajallisen ja alueellisen yksinoikeuden hyödyntämiseen ja tällä tavoin varmistuu toiminta-asema kilpailijoihin nähden. Vain suojatulla tuotteella ja innovaatiolla on liikearvoa, josta voidaan käydä kauppaa, myydä tai lisensoida. Myös rahoittajaa kiinnostaa, onko tuote suojattu. Tekijänoikeus on perinteisesti taiteen ja kirjallisuuden suojamuoto, mutta yritysten tarve hallita myös tämä alue on kasvanut tietokoneohjelmien ja digitaalitekniikan kehityksen myötä. Sekä teollisuus- että tekijänoikeuksien hallinnassa on Suomessa puutteita kaikilla tasoilla alkaen yksittäisten keksijöiden patenttitietoudesta. Myöskään alan tutkimusta ei ole riittävästi. Koulutusta pitäisikin lisätä kaikilla tasoilla ja eri kohderyhmille kuten tutkijoille ja keksijöille suunnatuilla kursseilla. Yrityskeksintöihin liittyvä työsuhdekeksintölaki uudistui tämän vuoden alussa. Sen sijaan yliopistojen tutkimustulosten entistä tehokkaampi hyödyntäminen edellyttäisi yliopistojen tutkijoiden ja opettajien tekemien keksintöjen aseman selkeyttämistä. Keksintötoiminnan arvioijat löysivät paljon hyvää Suomen keksintötoiminnan edistämisestä, mutta myös kehittämisen kohteita. Keksintösäätiön toiminta ja asiantuntemus saivat arvioijilta kiitosta. Keksintösäätiön palvelujen alueellisen saatavuuden parantamiseksi keksintöasiamiehet siirtyivät TE-keskuksiin ja kymmenen innovaatioasiamiestä tarjoaa innovaatiopalveluja yliopistoissa kautta maan. TE-keskuksissa on nyt saatavilla keksintötoimintaa ajatellen varsin kattavat palvelut. Yritysosastoilta saa rahoitusta ja neuvontaa yrityksen perustamiseen, ja lisäksi tarjolla ovat Tekesin teknologiapalvelut ja Finpron vientipalveluja. Viime vuonna mietintönsä jättäneen työryhmän suosituksesta TE-keskuksissa on kehitetty keksintö- ja tuotekehitystoiminnan palveluja ja täydennetty markkinointiin liittyvää palvelutarjontaa. Myös Patentti- ja rekisterihallituksen palvelut ovat tavoitettavissa TE-keskusten kautta. Kehuja tullutVaikka muualta käydään ihaillen tutustumassa innovaatioympäristöömme ja teknologiapolitiikkaamme, meillä ei ole syytä itsetyytyväisyyteen. Kansainvälinen kilpailu on kovaa, ja muutkin ovat ymmärtäneet tutkimuksen ja koulutuksen merkityksen. Luin jostain mietelmän, että keksijä saa aikaan asioita, jotka ovat mahdottomia. Suomen nopea nousu 1990-luvun alkupuolen syvästä lamasta oli mahdottomuus, mutta se onnistui. Kiitos siitä on osoitettava innovatiivisille uusille aloille, mutta myös ns. vanhat teollisuudenalat ovat entistä enemmän hyödyntäneet uutta teknologiaa ja sitä kautta tehostaneet kilpailukykyään. Suuret onnettomuudet tai mullistukset lisäävät aina innovatiivisuutta. Taito käyttää innovaatioiden tuomia mahdollisuuksia on avainasemassa silloin, kun meidän on selvittävä muutoksista. Hyvät kuulijat, Valtio edistää keksintötoimintaa ja yritystoiminnan
aloittamista monin eri tavoin, joista osaa olen edellä käsitellyt.
Innovatiivisuus on kuitenkin yksittäisen ihmisen, keksijän
ominaisuus, vai pitäisikö sanoa lahja. Tie ideasta keksinnöksi
ja hyödynnettäväksi innovaatioksi on pitkä ja raskas. Onnittelen Keksijöiden keskusliittoa. KEKE on tehnyt paljon työtä keksintötoiminnan tunnettuuden ja arvostuksen eteen sekä kouluttanut keksijöitä. Kiitän KEKEä tästä arvokkaasta työstä. Valtiovallan puolesta toivotan KEKElle ja kaikille keksijöille menestystä tuleville vuosille.
|
|
 |