Ulkomaankauppaministeri Kimmo Sasi:
IT-toimialan kasvava merkitys, IT-juridiikan forum

Arvoisat kuulijat, hyvät naiset ja herrat

Informaatio- ja kommunikaatioteknologia on meneillään olevan kolmannen teollisen vallankumouksen keskeinen muutosvoima. Ensimmäinen vallankumous perustui höyryvoiman ja toinen sähkön hyödyntämiseen. Molemmat muuttivat aikansa yhteiskuntaa ja taloutta merkittävällä tavalla.

Kolmannen kumouksen vaikutukset tulevat olemaan vähintään yhtä radikaalit kuin kahden edellisenkin. Tietoyhteiskuntakehitys on kuitenkin vielä pioneerivaiheessaan ja monella tapaa arvaamaton.

Esityksessäni en tällä kertaa puutu esimerkiksi henkisen omaisuuden suojaan, tekijänoikeuteen tai sopimusoikeudellisiin kysymyksiin, jotka kaikki ovat juridisesti mielenkiintoisia ja haastavia keskustelunaiheita. Immateriaalioikeutta käsitellään laajasti forumin muissa esityksissä, joten jätän tämän aiheen asiantuntijoille. Tarkoitukseni on esityksessäni luoda katsaus tietoyhteiskuntakehityksen tämänhetkiseen merkitykseen yhteiskunnassa ja arvioida niitä tekijöitä joita tulevan kehityksen tarkastelussa tulisi ottaa huomioon.

IT-sektoria on viime vuosikymmenet leimannut nopea tekninen kehitys ja uusien innovaatioiden jatkuva tulva. Merkittäviä teknisiä ratkaisuja ovat valokaapelit, digitalisointi ja langaton teknologia. Valokaapelin tulo on vähentänyt etäisyyden merkitystä viestintäpalvelujen kustannustekijänä. Se on kasvattanut kiinteiden verkkojen siirtonopeutta huomattavasti.

Tuore asia on, että kaikki EU-maat lupaavat vapauttaa tilaajayhteyksien tarjonnan kilpailulle ensi vuoden alusta lukien. Kysymyksessä on tilaajayhteys eli puhelinverkon viimeinen pätkä, joka yhdistää käyttäjän ja paikallisen puhelinkeskuksen. Käyttäjät eivät uuden säädöksen voimaantulon jälkeen ole sidottuja siihen yritykseen, joka omistaa puhelinverkon. Säädöksen odotetaan selvästi laskevan nopeiden Internet-yhteyksien hintoja Euroopassa. Syytä onkin, sillä EU-maat ovat tässä kaukana USA:n jäljessä. Yhdysvalloissa paikallispuheluista ei makseta minuuttihintoja.

Suomi on jo vuonna 1997 vapauttanut paikalliset puhelinverkot kilpailulle, mikä mahdollistaa paikallisen puhelinyhtiön vaihtamisen toiseen palveluntuottajaan. Kovin yleisesti tätä mahdollisuutta ei ole vielä käytetty. Silti seuraavaa liberalisoimisaskelta jo valmistellaan. Lakiesitys tilaajayhteyksien rinnakkaiskäytöstä on eduskunnan käsiteltävänä. Se merkitsee, että käyttäjä voi ostaa palvelut samaan puhelinlinjaan kahdelta tuottajalta, Internet-yhteydet yhdeltä ja puhelinpalvelut toiselta yritykseltä. Digitalisointi lisää viestinnän laatua ja nopeutta. Samalla se mahdollistaa perinteisten tv-ohjelmapalvelujen lisäksi vuorovaikutteisen sisältöpalvelun (esim. Internet) tarjoamisen televisioverkon kautta.

Digi-tv tarjoaa käyttäjille monia uusia mahdollisuuksia. Ohjelmat lisääntyvät, eri yleisöryhmille voidaan tarjota ohjelmia samanaikaisesti, ohjelman valinta aiheen mukaan on mahdollista, voidaan tarjota erilaisia multimediapalveluja ja jo edellä mainittu vuorovaikutteisuus lisääntyy myös ohjelmien sisällä. Digi-tv:n koelähetykset on jo aloitettu. Laajamittaisesti palvelut käynnistyvät 27. elokuuta ensi vuonna, joka on digi-tv:n kansallinen aloituspäivä.

Suomen siirtymistä kymmenessä vuodessa tietotekniikan hännänhuipusta Euroopan ja maailman kärkimaiden joukkoon on ulkomailla ihmetelty ja kummasteltu. Kenties merkittävin syy tähän myönteiseen kehitykseen on ollut televiestinnän, tietotekniikan ja median lähentyminen, jonka digitaalitekniikan kehittyminen ja siihen liittyvät innovaatiot ovat tehneet mahdolliseksi. Unohtaa ei saa myöskään määrätietoista politiikka, jolla tätä lähentymistä on tuettu ja vahvistettu.

Telekommunikaatio-, informaatioteknologia- ja media- alat ovat lähentyneet ja jo miltei sulautuneet yhdeksi tietoteollisuus-toimialaksi. Tätä havainnollistaa oheinen kuvio (kuvio: ICT-klusteri by Etlatieto Oy), jossa esitetään edellä mainittu eri toimijoiden klusterina. Kuten kuviosta voidaan havaita, klusterin osa-alueet koskettavat miltei koko yhteiskuntaa.

ICT-klusteri on teollinen klusteri, jossa osaaminen ja tieto ovat avainasemassa. Muilla tuotannontekijöillä on vähäisempi rooli. Pitkässä juoksussa on tärkeää olla eturivin tietoliikennevälineiden tuottaja. Tätä vieläkin tärkeämpää on olla kärjessä uuden teknologian käytössä. Näin uudet teknologiat leviävät muille aloille ja muuttavat myös niiden rakennetta ja liiketoimintatapoja. On siis hyvä, että meillä on maailmanluokan kärkiyritys Nokia, mutta tärkeää on myös Nokian ja muiden huippuyritysten osaamisen ja tiedon leviäminen laajemmalti yhteiskuntaan.

Innovaatiomahdollisuudet vaihtelevat eri aloilla markkinoiden, tieteen ja teknologian kehityksen myötä. Kysynnän kasvu ja asiakkaiden tarpeiden nopea muuttuminen lisäävät innovaatiomahdollisuuksia erityisesti tietojenkäsittelyssä ja rahoituspalveluissa. Tieteen ja teknologian kehitys puolestaan synnyttää tuoteideoita teknisissä palveluissa ja televiestinnässä.

ICT:n hyödyntäminen vaikuttaa tietointensiivisten alojen lisäksi aloilla, joilla teknologiaa voidaan hyödyntää järjestelmien integroinnissa. Tällaisia mahdollisuuksia on esimerkiksi alihankintateollisuudessa, terveydenhuollossa ja rahoitussektorilla. Tärkeää on havaita, että myös tiedon ja innovaatioiden leviäminen on nopeutunut. Laskentatehojen kasvu on mahdollistanut esimerkiksi tietokonesimulaatioiden käytön uusien lääkeyhdisteiden etsinnässä.

Viestintäinfrastruktuurin kehittämisen perustutkimuksessa katse on jo suunnattu kolmannen sukupolven jälkeiseen aikaan. WAP ennakoi tulevaa mobiilia internetiä erilaisten palvelusovellusten muodossa. Vanhaa NMT-verkkoa ajetaan alas. Harva enää muistaa tai on edes kokeillut millaista oli puhua ARP-puhelimella, joita Nokia Elektroniikassa rakennettiin 1970-luvulla. Teknologisen kehityksen lisäksi tärkeää on havaita tapahtunut tuotantotavan muutos. 1970-luvulla puhelin tehtiin yhden yrityksen sisällä lähes alusta loppuun. Nykyaikana näin ei ole, kun yritysten yhteistyö ja verkostoituminen on lisääntynyt radikaalisti.

Kun kuviossa klusterin keskellä kuvatut toiminnat näyttävät olevat jatkuvassa ja nopeassa kasvussa - erityisesti sisältötuotanto on nopeasti kehittymässä - merkitsee tämä hyvin yksioikoisesti sitä, että IT-toiminnan merkitys eri puolilla yhteiskunnassa jatkuvasti kasvaa. Tämän johtopäätöksen tekemiseen ei tarvita kovin korkeaa osaamista eikä monia loppututkintoja.

Tietotekniikka on epävakaata liiketoimintaa, jossa liiketoimintamalleilla ja tuotteilla on lyhyet elinkaaret mihin tahansa muuhun alaan verrattuna. Puhutaan, että yksi Internet-vuosi on kahden kalenterikuukauden mittainen. Nopeus on uuteen talouteen liittyvä ominaisuus, joka selittyy sillä, että digitaaliset liiketoiminnot pohjautuvat reaaliaikaiseen takaisinkytkentään. Monissa Internet-palveluissa asiakkaat levittävät palvelua toisille asiakkaille nopeammin kuin mitä normaaleilla markkinaponnisteluilla pystyttäisiin. Kun esimerkiksi lähettää sähköpostin portaalilta, voi sen perässä olla mainos kyseisestä portaalista.

Verkon kautta saatavilla olevien palvelujen kirjo on laaja. Sähköisissä pankkipalveluissa ei tarvitse muistella aukioloaikoja tai jonotusnumeroita. Kulttuuri ja urheilutapahtumien lippuja voi ostaa verkkokaupasta vaikkapa valmiiksi lomamatkaa varten. Myös matkaliput voi ostaa verkosta ja sieltä löytyvät lähes kaikki aikataulut, niin junaan, lentokoneeseen kuin busseihinkin. Valmismatkoista www-palvelut tarjoavat runsaasti tietoa. Asuntokaupassa www säästää vaivaa ja jalkoja. Myös autokaupassa merkkien, mallien varaosien ja lisävarusteiden vertailu käy kätevästi.

Hyvät kuulijat

On tunnettua, että talouskasvun varsinaisia moottoreita ovat keksinnöt ja innovaatiot sekä niiden taustalla ovat uudet ideat. Uudet ideat ovat jaettavia, eli se mikä siirtyy sinulle ei ole minulta pois. Tietoa ja uusia ajatuksia voi yhtä aikaa soveltaa jokainen, joka saa ne käyttöönsä.

Tietoyhteiskunta tarjoaa periaatteessa hyvät mahdollisuudet kansalaisten koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseen. Nykyisen viestintätekniikan avulla voidaan ulottaa korkeatasoiset ja pitkälle erikoistuneet koulutuspalvelut alueille, joille opetustarjonnan järjestäminen ei muutoin olisi mahdollista. Keskeinen merkitys tässä on ollut maamme kehittyneellä kirjastolaitoksella.

Teknologian kehityksen, innovaatioiden ja talouden dynamiikan 'isäksi' mainitaan usein Joseph Schumpeter. Tärkeä käsite hänen kirjoituksissaan jo 60 vuoden takaa on ns. luova tuho. Onnistuneet innovaatiot syrjäyttävät huonompia tai vähemmän tehokkaita tuotteita ja menetelmiä. Esimerkiksi henkilökohtaisten tietokoneiden yleistyminen teki kirjoituskoneet kutakuinkin hyödyttömiksi ja niiden markkinat romahtivat.

Tieto ja osaaminen ovat tuotannontekijöitä, jotka voivat kasvaa rajatta. Tällä havainnolla on ollut ratkaiseva merkitys elinkeino- ja teknologiapoliittisen ajattelun muuttumisessa. Niin sanottu edellytyksiä luova elinkeinopolitiikka - teknologisen infrastruktuurin parantaminen, koulutuksen lisääminen - on se peruspilari, jolla jatkossakin tavoitellaan myönteistä talouskasvua.

Maassamme on toistaiseksi vain rajattu määrä tietoa tietotekniikan ja viestintätekniikoiden vaikutuksista ihmisten arkeen ja elämisen laatuun. Erityisen tärkeää olisi ymmärtää niitä sosiaalisia innovaatioita, joita ihmiset tuottavat liittäessään erilaisia uusia teknisiä ratkaisuja osaksi arkielämäänsä.

On ilmeistä, että tietoyhteiskunnan vaikutukset jokapäiväiseen elämään näkyvät nykyistä paljon voimakkaammin silloin, kun esimerkiksi digitaaliset televisiolähetykset alkavat. Samoihin aikoihin yleistyvät monet langattomien verkkojen kautta tarjottavat palvelut. Sähköinen kauppa kehittyy ja viranomaisten kanssa voidaan asioida entistä laajemmin ja monipuolisemmin verkkojen välityksellä. Kaikki tuloillaan olevat ratkaisut edellyttävät niiden toteuttajilta suuria panostuksia, jolloin valintoihin liittyvät myös suuret taloudelliset riskit. Riskejä on mahdollisuus pienentää jos käyttäjät otetaan riittävän ajoissa mukaan uusien ratkaisujen kehittelyyn.

Arvoisat kuulijat

Tietoyhteiskunta itsessään ei sinänsä ole yksioikoisesti myönteinen tai kielteinen asia. Oleellista on, mitä henkisiä ja aineellisia ratkaisuja se tuo suomalaiseen yhteiskuntaan. Käyttäjäystävällinen tietoyhteiskunta tuo kaikkien ulottuville kunkin tarpeisiin sopivia teknisiä tuotteita ja palveluja. Näin kohotetaan kansalaisten elämänlaatua samalla kun teollisuus säilyy kilpailukykyisenä.

Takaisin