Innopolin 10-vuotisjuhlaseminaari 20.8.2001
Innopolin Leonardo-auditorio
Ulkomaankauppaministeri Kimmo Sasin puhe

Suomalaisten korkean teknologian yritysten merkitys ja kansainvälistyminen

Arvoisat juhlavieraat. Hyvät naiset ja herrat,

Minulla on ilo tuoda valtiovallan tervehdys ja onnentoivotus Innopolin 10-vuotisjuhlaseminaariin. Kuluneiden Innopolin kymmenen toimintavuoden aikana Suomen poliittinen ja talouspoliittinen asema on muuttunut merkittävästi. Olemme kokeneet Neuvostoliiton valtiollisen romahtamisen, Suomen historian syvimmän talouslaman, Euroopan yhdentymisen ja Suomen liittymisen Euroopan unioniin sekä niin sanottujen ICT -alojen nousun perinteisten metsän ja metallin rinnalle kolmanneksi tukijalaksi maamme kansantaloudelle.

ICT eli informaatio- ja viestintäteknisen klusterin yhteenlaskettu liikevaihto on ensi torstaina julkistettavan selvityksen mukaan 204 miljardia markkaa vuonna 1999. ICT -alat työllistivät 141 000 henkeä, ja niillä toimi 14 448 yritystä. Alojen osuus koko maan yritysten henkilöstöstä oli 11.2 % ja liikevaihdosta 15,2 %. ICT koostuu noin kymmenestä alatoimialasta, joista tavaratuotannon osuus oli noin puolet, ja loppu jakaantui palvelutuotannon ja sisältötuotannon kesken. Näillä luvuilla ICT on noussut todella merkittäväksi työllistäjäksi, minkä lisäksi sen välilliset vaikutukset koko yhteiskuntaan ovat suuret.

Kuten seuraavassa professori Lasseniuksen esityksessä tulemme tarkemmin kuulemaan, oli pelkästään ohjelmistoliiketoiminnan vienti viime vuonna noin kaksi miljardia markkaa, kun se Innopolin perustamisvuonna oli lähes olematon. Nousu on ollut hämmästyttävän nopea, ja tulee todennäköisesti jatkumaan. ICT -toimialat ovat nopeasti nousseet metsän ja metallin rinnalle, tai jopa ohi riippuen käytetystä toimialaluokittelusta. Lisäksi yksi korkean teknologian työpaikka luo tutkimusten mukaan 2,4 - 4 muuta työpaikkaa.

On kuitenkin väärin asettaa näitä korkean teknologian yrityksiä tai työpaikkoja jotenkin vastakkain perinteisten toimialojen kanssa. Me tarvitsemme molempia. Lisäksi korkean teknologian yrityksillä, tuotteilla ja palveluilla on suuri rooli perinteisten toimialojen kilpailukyvyn parantamisessa. Esimerkiksi metsäklusterin peruskoneisiin kuuluva metsäprosessori, joka kaataa, karsii ja katkoo puutavaran, voi tänä päivänä olla suorassa tietokoneyhteydessä jatkojalostuslaitokseen. Näin pystytään kaadettavasta puusta saamaan maksimaalinen hyöty, kun puu voidaan pätkiä sen mukaan millaista tavaraa sahalla tarvitaan. Lisäksi logistinen ketju kannolta sahatavaran loppukäyttäjälle saadaan aiempaa olennaisesti lyhyemmäksi.

Samoin esimerkiksi suomalaisiin loistoristeilijöihin ja paperikoneisiin on integroitu niin runsaasti uutta teknologiaa, että niitä on puolitosissaan ehdotettu siirrettäväksi korkean teknologian tuotteiden joukkoon. Tämän lisäksi niiden suunnittelussa ja valmistuksessa tietenkin hyödynnetään viimeisintä teknologiaa. Nyrkkisääntönä voitaneen sanoa, että mitä monimutkaisempi ja vaikeampi jokin tuote on suunnitella ja valmistaa, sitä paremmin se sopii suomalaisille yrityksille.

Myös julkinen sektori on ottanut uudet tietotekniset ratkaisut laajasti käyttöön, ja pystyy näin tuottamaan kustannustehokkaammin entistä parempia palveluja. Yhteenvetona voidaankin sanoa, että uusi teknologia on tullut osaksi meidän kaikkien jokapäiväistä elämää, ja mahdollistaa monia asioita, joista emme ole osanneet edes uneksia. Lisäksi osaaminen ja korkean teknologian hyödyntäminen kaikilla yhteiskunnan lohkoilla auttaa maatamme säilyttämään kilpailukykynsä myös jatkossa.

Mennyt vuosikymmen on käytännön tasolla osoittanut oikeaksi Suomen valitseman strategian panostaa vahvasti osaamiseen sekä tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Suomi nosti tutkimukseen ja tuotekehitykseen panostuksen 90-luvulla aivan OECD-maiden kärkitasolle. Tulevaisuuden kannalta on tärkeätä pystyä jatkamaan valittua strategiaa, vaikka valtiontalous kiristyisi mahdollisen suhdannetaantuman seurauksena. Tämä on tärkeätä, koska keskeiset kilpailijamaat näyttävät joka tapauksessa edelleen lisäävän omia panostuksiaan.

Hyvät kuulijat,

Palataanpa ajassa noin 10 vuotta taaksepäin - aikaan kun Innopoli perustettiin. Suomessa oli jo silloin oivallettu korkean teknologian merkitys. Otaniemen alueella sijaitsi Skandinavian suurin teknillisen tutkimuksen ja osaamisen keskittymä, jonka suurimpia yksiköitä olivat Teknillinen korkeakoulu, Valtion teknillinen tutkimuskeskus ja Keskuslaboratorio. Tämä osaamiskeskittymä ei kuitenkaan tuottanut mahdollisuuksiinsa nähden riittävästi uusia korkean teknologian yrityksiä.

Innopolin rahoittajaksi lähteneet tuotannolliset ja muut yritykset asettivatkin omalta kannaltaan tavoitteeksi synnyttää merkittävä määrä uusia high tech -yrityksiä, jotka toimisivat heidän yhteistyökumppaneinaan, toimittajina ja yrityskauppojen kautta myös heidän liiketoimintojensa uudistajina. Valtion ja muiden julkisten toimijoiden odotukset olivat samansuuntaisia eli saada uusien yritysten muodossa alueen teknologiapanostuksista enemmän irti. Esimerkiksi Innopolin sijainniltaan erinomainen tontti saatiin käyttöön VTT:n ja TKK:n kanssa sovittujen järjestelyjen tuloksena. Varsinaiset tilainvestoinnit tehtiin pääosin yksityisin varoin.

Uuden teknologian yritysten synnyttämisessä tilat ovat toki välttämättömät, mutta kuitenkin ne ovat vain kuori. Onnistumisen edellytys on aikaansaada potentiaalisten yritysten perustajien mielissä yritysmyönteinen asenne. Sen jälkeen on olennaisen tärkeätä luoda systemaattinen prosessi, joka koostuu yritysideoiden hakemisesta, niiden evaluoinnista ja parhaiden ideoiden systemaattisesta jalostamisesta toimiviksi yrityksiksi.

Tämä ymmärrettiin täällä Otaniemessä jo 90-luvun alussa, jolloin käynnistettiin uusien korkean teknologian yritysten systemaattinen kehittäminen SPINNO -nimen alla. Alusta saakka yhteistyössä oli mukana silloinen KTM-yrityspalvelu, joka muuttui vuonna 1997 Uudenmaan TE-keskukseksi sekä VTT ja kaikki alueen korkeakoulut ja yliopistot. Lisäksi mukana on ollut mm. Keksintösäätiö ja erityisesti viime vuosina myös TEKES. Näin Otaniemen alueen korkean teknologian yritysten kehittäminen on alusta saakka ollut hyvä esimerkki private-public -yhteistyöstä. Kokemus onkin osoittanut, että hyvien tulosten saavuttaminen edellyttää laajapohjaista yhteistyötä, jossa kullakin osapuolella on selkeä omiin vahvuuksiin pohjaava roolinsa.

Nämä asiat on tiedostettu myös hallituksen viime vuoden alussa käynnistyneessä yrittäjyyshankkeessa. Hanke on merkittävin hallitusohjelman yrittäjyyden edistämiseen liittyvistä toimista. Vetovastuu kaksivuotisen projektin toteuttamisessa on kauppa- ja teollisuusministeriöllä. Hankkeessa tekevät yhteistyötä kaikkiaan yhdeksän ministeriötä, kuntaliitto, työvoima- ja elinkeinokeskukset sekä alan järjestöt. Hankkeessa käynnistetään ja toteutetaan juoksevasti konkreettisia, yrittäjyyden edistämiseen tähtääviä toimenpiteitä sekä pyritään vauhdittamaan meneillään olevia toimia.

Yrittäjyyshankkeen toteutuksessa keskeisellä sijalla on juuri tieto- ja muun teknologian laaja-alaisen hyödyntämisen edistäminen uudessa liiketoiminnassa. Panostaminen korkean teknologian ja uuden yrittäjyyden aloille on elinkeinopoliittisissa toimissa ensiarvoisen tärkeää, koska nämä alat pitkälti määrittävät Suomen tulevaa kilpailukykyä. Yrittäjyyshankkeen yhtenä lähtökohtana on se, että uusien pienyritysten kasvumahdollisuuksia parannetaan toimintaympäristöä kehittämällä. Etenkin kasvuvaiheessa oleville pienyrityksille korkean teknologian alalla tärkeäksi muodostuu riittävä vakavaraisuus. Tähän liittyen yrittäjyyshankkeessa selvitetään erilaisia mahdollisuuksia kehittää yritysten riskirahoitusmalleja.

Uusille teknologia- ja tietointensiivisille yrityksille oma pääomanehtoinen rahoitus on usein ainoa rahoitusvaihtoehto. Liian pitkäksi venyvä tuotekehitysaika kasvattaa ns. yritysten kuolemanlaakson pituutta ja syvyyttä. Toisaalta myös nopean kasvun tavoite asettaa omat vaatimuksena yrityksen rahoitusjärjestelyille. Yrittäjyyshankkeessa tavoitteena on, että julkisen pääomasijoitustoiminnan painopistealueeksi otetaan siemen- ja käynnistysvaiheen yritykset ja lisäksi kehitetään sellaisia malleja, jolla saataisiin myös yksityinen sektori sijoittamaan erityisesti alkaviin teknologiayrityksiin.

Innopolin hallitsemissa tiloissa on "tuloksena" noin 250 yritystä ja 1600 työpaikkaa. Tällainen määrä uusia korkean teknologian yrityksiä on vaatinut jopa usean tuhannen idean läpikäyntiä eli tulee olla riittävän suuri osaamiskeskittymä, jotta ideoita voi syntyä. Otaniemen teknologiakylä ja Innopoli ovat myös toimineet esikuvina Uudenmaan nykyisin yhteensä 17 yrityshautomon verkolle.

Muun muassa yritystoiminnan kansainvälistyminen sekä tuotteiden elinkaarien ja tuotekehityssyklien lyhentyminen ovat myötävaikuttaneet siihen, että - urheilutermejä käyttääkseni - erityisesti korkean teknologian aloilla niin sanotut maakuntasarja ja Suomi-sarja ovat jos ei suorastaan lakkautettu niin ainakin niiden rooli on olennaisesti pienentynyt. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä että perinteinen toimintatapa, jonka mukaan ensin kehitetään tuote, myydään sitä joitakin vuosia kotimaahan ja vasta sitten aletaan harkita kansainvälistymistä, on auttamattoman hidas. Toisin sanoen tuote on pystyttävä saamaan kansainvälisille markkinoille välittömästi kun se on kehitetty eikä vasta vuosien päästä.

Tämä on johtanut siihen, että on otettu käyttöön uusi termi born global, joka voitaneen suomentaa vaikkapa syntyjään kansainvälinen. Tämä tarkoittaa sitä, että yhä useampi uusi korkean teknologian yritys joutuu maakunta- tai Suomi-sarjan sijasta heti vähintään Eurooppa-liigaan, jonka taso on paljon kovempi. On selvää, että tämä asettaa entistä kovempia haasteita myös näiden yritysten kehittämiseen erikoistuneille kehittämispalveluorganisaatioille.
Näiden tulee pystyä organisoimaan toimivia ohjelmia, jotka auttavat yrityksiä suoriutumaan kasvaneista vaatimuksista. Kysymys on sekä henkisistä että taloudellisista resursseista.

Innopoli onkin kehittänyt yhteistyössä useiden asiantuntijatahojen kanssa näille born global yrityksille tarkoitetun kansainvälistymisohjelman, johon osallistuvat yritykset viedään hyvin koulutettuna ja kotityöt huolellisesti tehneinä suoraan potentiaalisten ostajien ja yhteistyökumppanien luo. Minulla oli viime huhtikuussa ilo olla Suomen valtion edustajana Los Angelesissa avaamassa Innopolin SPINNO ohjelman toimesta organisoima Wireless World -tapahtuma. Siellä oli mukana 20 suomalaista mobiiliteknologian yritystä. Oli todella ilahduttavaa havaita kuinka suurta mielenkiintoa tällainen huolella valittu ja valmennettu joukko suomalaisia pk-yrityksiä herätti USA-laisissa alan yrityksissä.

Vaikuttaa siltä, että Innopoli on yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa pystynyt kehittämään tehokkaan ja toimivan tavan synnyttää ja kehittää maamme tulevaisuudelle elintärkeitä uusia korkean teknologian yrityksiä. Järjestelmä on saanut myös kansainvälistä tunnustusta. Kuitenkin minusta tuntuu että tällaista toimintaa voisi olla paljon enemmän. Meidän tulisi ennakkoluulottomasti kokeilla ja kehittää erilaisia konsepteja ja ohjelmia näiden korkean teknologian yritysten kansainvälistymiskehityksen nopeuttamiseksi ja onnistumisprosentin kohottamiseksi. Nämä ohjelmat kannattaa toteuttaa yhteistyössä kotimaisten ja ulkomaisten toimijoiden kanssa.

Viime aikoina on puhuttu paljon niin sanottujen ICT-toimialojen vaikeuksista tai jopa romahtamisesta erityisesti kun kesän jälkeen olemme joutuneet selvästi tarkistamaan alaspäin aiempia talouden kasvuennusteita. On kuitenkin syytä muistaa, että ICT koostuu monesta alatoimialasta, joista monet ovat tosiasiassa varsin kypsiä eikä niiden ennusteta kärsivän mahdollisesta lamasta muuta elinkeinoelämää pahemmin. Toisaalta monet ICT:n alatoimialat ovat niin nuoria, etteivät ne ehtineet kokea 90-luvun taantumaa eikä niiden lamakäyttäytymisestä ole aiempaa kokemusta.

Alaa seuranneet asiantuntijat näyttävät kuitenkin olevan varsin yksimielisiä siitä, että näiden uusien toimialojen osalta kysymys on hyvin nopeasti muutamassa vuodessa nousseen toimialan kehittymiseen kuuluvasta selkiintymisvaiheesta, jonka jälkeen kasvu jatkuu . Tähän väistämättömään selkiintymisvaiheeseen liittyy myös myönteisiä puolia. Monilla yrityksillä kasvu jatkuu edelleen ja niiden on nyt helpompi saada osaavaa uutta työvoimaa. Joidenkin alaa vaivanneiden lieveilmiöiden poistuminen ja kuplien puhkeaminen on myös palauttamassa jälleen uskon pitkäjänteiseen ja systemaattiseen kehitystyöhön myös näillä toimialoilla.

On syytä uskoa, että nämä uudet toimialat selviävät tämän hetkisistä vaikeuksistaan ja että Suomi on pysyvästi saanut perinteisten metsän ja metallin rinnalle ICT:stä kolmannen tukijalan, joka tukee myös kaikkia perinteisiä toimialoja.

Hyvät juhlavieraat,

Tänään juhliva Innopoli on siten tehnyt ensiarvoisen tärkeää työtä maamme tulevaisuuden hyväksi. Samalla kun vielä kerran toivotan 10-vuotiaalle Innopolille menestystä jatkossakin saanen näin valtiovallan edustajana toivoa, että ensi keväänä valmistuvan laajennuksen eli Innopoli kakkosen myötä 50 000 kerrosneliöön nousevat tilat edelleen säilyisivät uusien korkeaan teknologiaan pohjaavien yritysten käytössä. Lisäksi toivon, että Innopoli jatkaisi ja edelleen kehittäisi uusille korkean teknologian yrityksille suunnattuja kehittämispalveluja yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.

Takaisin