Ulkomaankauppaministeri Kimmo Sasi
Uuden yritystoiminnan ja yritysten kasvun mahdollisuuksia
Päijät-Hämeessä, Yrittäjyyshankkeen keskustelutilaisuus
Lahden Aikuiskoulutuskeskuksen auditoriossa
2.5.2000 klo 13.00 - 16.15

HALLITUKSEN TOIMENPITEET YRITTÄJYYDEN EDISTÄMISEKSI

Arvoisat yrittäjyystilaisuuden osanottajat, hyvät naiset ja herrat,

(Yrittäjyyden edistämisen ja yrittäjyyshankkeen tavoitteet)

Hallituksen talouspolitiikan päätavoitteeksi on hallitusohjelmassa asetettu työllisyyden parantaminen. Työllisyyden paranemisen edellytyksenä on vakaan talouskasvun turvaaminen. Tämä edellyttää puolestaan uusien yritysten syntymistä sekä olemassa olevien kasvua ja kehittymistä.

Hallitusohjelmassa on useita yrittäjyyden ja yritystoiminnan edistämiseen velvoittavia kohtia. Merkittävin näistä on hallituksen vuoden 2000 alussa käynnistämä yrittäjyyshanke. Sen tavoitteena on lisätä uusien yritysten perustamista sekä edistää yritysten kasvua ja kilpailukykyä. Hankkeen avulla pyritään uusien työpaikkojen määrän kasvuun sekä tuottavuuden ja kilpailukyvyn lisääntymiseen.

Vetovastuu kaksivuotisesta yrittäjyyshankkeesta on kauppa- ja teollisuusministeriöllä. Hankkeen tuloksekas toteuttaminen edellyttää tiivistä yhteistyötä muiden ministeriöiden, työvoima- ja elinkeinokeskusten, kuntien, alan järjestöjen ja liittojen kanssa. Keskeistä hankkeen toteuttamisessa on vuorovaikutus yrittäjien ja yritysten kanssa.

(Yrittäjyyshankkeen sisältö)

Yrittäjyyshanke on jaettu viiteen osakokonaisuuteen. Näitä ovat toimivat markkinat, yrittäjyys houkuttelevana uravaihtoehtona, yrittäjäksi ryhtyminen, yrityksen ensimmäiset kriittiset elinvuodet sekä yrityksen kasvu. Hankkeessa tarkastellaan yrityksen koko elinkaarta yrittäjän näkökulmasta. Toimenpiteet suunnataan yrityksen menestymisen kannalta kriittisiin elinkaaren vaiheisiin.

Hankkeessa uudelle yritystoiminnalle ja nykyisen kasvulle pyritään luomaan suotuisa maaperä edistämällä markkinoille pääsyä ja markkinoiden toimivuutta. Erityistä huomiota kiinnitetään sekä julkisen palvelutuotannon kilpailulle avaamiseen että sosiaali- ja terveyspalveluihin. Yrittäjyysmyönteisyyttä pyritään lisäämään sekä vahvistamaan yrittäjyyden imagoa houkuttelevana uravaihtoehtona. Tällöin keskeiseksi nousee koulutusjärjestelmän rooli. Sijansa on myös tällaisilla keskustelutilaisuuksilla.

Yrittäjäksi ryhtymistä tarkastellaan liiketoiminnan käynnistämisen ja siirron ja siinä erityisesti sukupolvenvaihdoksiin liittyvien asioiden kannalta. Eräänä tärkeänä asiana on uusien teknologia- ja tietointensiivisten yritysten käynnistysvaiheen helpottaminen. Myös neuvontapalvelujen kehittäminen, yrittäjien sosiaaliturvakysymykset sekä naisyrittäjyyden ja erityisryhmien kuten vammaisten ja maahanmuuttajien yritystoiminnan edistäminen ovat tarkastelun kohteena.

Yrityksen kriittisten ensimmäisten toimintavuosien osalta kohdistetaan huomiota liiketoimintaosaamisen ja -koulutuksen kehittämiseen, yritystoiminnan rahoittamiseen, työnantajaksi ryhtymiseen sekä yritystoimintaan liittyviin hallinnollisiin ja muihin rasitteisiin.

Yrityksen kasvuvaiheen tarkastelu kohdistuu erityisesti liiketoimintaosaamiseen ja kansainvälistymiseen liittyviin kysymyksiin, ammattitaitoisen henkilöstön saatavuuteen, tieto- ja muun teknologian hyödyntämiseen liiketoiminnassa sekä yleensä yritysten kasvuhalukkuuden lisäämiseen.

(Yrittäjyyshankkeen toteutus)

Yrittäjyyshankkeessa käynnistetään ja toteutetaan juoksevasti
konkreettisia, yrittäjyyden ja yritystoiminnan edistämiseen tähtääviä
toimenpiteitä sekä pyritään vauhdittamaan meneillään olevia toimia
seuraavan kahden vuoden aikana. Toteutettavat toimenpiteet pohjautuvat
projektisuunnitelmaan, jota parhaillaan työstetään eri hallinnonalojen
yhteisvoimin. Varsinaista ohjelmaa yritystoiminnan edistämiseksi
perinteisessä mielessä ei tehdä. Hallinnonalojen välistä yhteistyötä
varten on perustettu yhdyshenkilöverkosto, joka yhdessä ao.
hallinnonalojen kansliapäälliköiden kanssa koordinoi ja vastaa hankkeen
etenemisestä. Taloudellisesti tai muuten merkittävät toimenpide-ehdotukset
käsitellään talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa.

Hankkeen etenemisestä tiedotetaan aktiivisesti. Tiedon saavutettavuuden helpottamiseksi ylläpidetään ministeriön internet-sivustolla yrittäjyyshankkeen sivuja. Koska yritystoiminnan edistämiseksi tehdään lujasti töitä myös muilla tahoilla, kokonaiskuvan saamiseksi yrittäjyyshankkeen internet-sivuihin on yhdistetty eri hallinnonalojen ja muiden toteuttajatahojen yritystoiminnan edistämiseen liittyvät hankkeet. Hankkeen toimenpiteiden toteutumista seurataan ja siitä raportoidaan tiiviisti hallitukselle. Toimenpiteiden vaikuttavuutta arvioidaan hallituskauden lopussa.

Hanketta seuraa osaltaan myös kauppa- ja teollisuusministeriön yhteyteen nimetty, neuvoa antavana elimenä toimiva yritysneuvottelukunta. Sen tehtävänä on seurata elinkeinojen ja yritystoiminnan kehitystä, tehdä ehdotuksia yritysten toimintaedellytysten kehittämiseksi, toimia elinkeinopoliittisten toimenpiteiden aloitteentekijänä sekä edistää yhteistoimintaa yritysten, elinkeinoelämän ja työmarkkinajärjestöjen sekä valtion viranomaisten välillä.

(Alueelliset yrittäjyyspäivät)

Hyvät yrittäjät,

Kuten aiemmin mainitsin, hankkeen toteuttamisessa on keskeistä vuorovaikutus yritysten kanssa. Sen vuoksi tämäkin tilaisuus on järjestetty. Tällaisten tilaisuuksien avulla yrittäjien on mahdollista tuoda esiin näkemyksiään yritystoiminnasta päätöksiä valmisteleville henkilöille ja päättäjille. Vastaavasti virkamiesten ja päättäjien on helppo esittää ajatuksiaan yrittäjien ja alueen toimijoiden punnittavaksi ennen varsinaista päätöksentekoa.

Näiden alueellisten keskustelutilaisuuksien - yrittäjyyspäivien - tavoitteena on myös koota alueen toimijat pohtimaan mahdollisuuksia yritystoiminnan edistämiseen paikallisesti ja alueellisesti. Toivottavasti pystymme toiminnallamme yhdessä luomaan yrittäjyydelle ja yritystoiminnalle entistä paremman imagon niin, että se konkretisoituu uutena yritystoimintana.

Kaksivuotisen yrittäjyyshankkeen aikana on tarkoitus tavata yrittäjiä ja yrittäjiksi aikovia keskimäärin kerran kuukaudessa tällaisilla alueellisilla, koko maan kattavilla yrittäjyyspäivillä. Näihin tilaisuuksiin tulee osallistumaan kauppa- ja teollisuusministeriön ylintä johtoa, mikä osaltaan osoittaa ministeriön vahvaa sitoutumista hankkeeseen. Mm. kauppa- ja teollisuusministeri Sinikka Mönkäre osallistuu tämän alueen toiseen vastaavaan tilaisuuteen kuluvan kuun loppupuolella Hämeenlinnassa.

(Yrittäjyyspotentiaalikartoitukset)

Yrittäjyyspäivän aiheet vaihtelevat yrittäjyyshankkeen teemojen ja alueiden omien intressien mukaisesti. Toukokuussa järjestettävän kolmen yrittäjyyspäivän teemana on yrittäjyyden edistäminen. Sitä varten kauppa- ja teollisuusministeriö on rahoittanut sekä Hämeen että Pohjois-Karjalan TE-keskusten toimialueilla yrittäjyyspotentiaalikartoitukset, jonka työn tulokset teille juuri esiteltiin. Kartoitukset on tehty yhteistyössä ao. TE-keskusten sekä Yrittäjyysvuosikymmen-hankkeen kanssa. Käytännön toteutuksesta on vastannut Vaasan yliopisto.

Yrittäjien osuus väestöstä on maassamme arvioitu olevan pienempi kuin keskimäärin EU-maissa tai USA:ssa. Täällä Hämeessä yrittäjien osuus on melko tarkkaan koko maan keskiarvon tasolla, mutta yritysten uusperustanta jää alle maan keskiarvon. Äsken teille esitellyn tutkimuksen mukaan Hämeessä mm. korkeakoulutasoa alemman koulutustason suorittaneiden yrittäjäominaisuudet ovat riittämättömällä tasolla. Tulos näyttäsi puoltavan yrittäjyyden korostamista eri kouluasteilla, mutta myös koko nuorten elinympäristössä, kodista kouluun ja edelleen työpaikoille.

Tutkimus myös paljastaa, että uusyrittäjyyden kohentamiseen on todella aihetta. Yllätyksellistä on tutkimuksen perusteella se, että kansalaisten kokemat yrittäjyyden esteet ovat kuitenkin voimakkaampia ja moninaisempia kuin on yleensä uskottu. Esteet näyttävät vaihtelevan niin alueellisesti kuin henkilöryhmittäin. Esimerkiksi sukupuolten välisiä eroja koskevat tulokset osoittavat toisaalta, että KTM:n tähänastiset pyrkimykset edistää naisyrittäjyyttä ovat olleet oikean suuntaisia, mutta tutkimuksesta ilmenevät naisten ja miesten kokemat, toisistaan suuresti eroavat yrittäjyyden esteet edellyttävät aikaisempaa suurempaa paneutumista naisyrittäjyyden edistämiskeinoihin.

Uskon, että edellä mainittu tutkimus antaa arvokasta tietoa yrittäjyyden taustalla vaikuttavista tekijöistä täällä Hämeessä. Tämä tieto auttaa toivon mukaan alueen toimijoita helpottamaan yrittäjäaikomusten toteuttamista eli alentamaan kynnystä ryhtyä yrittäjäksi. Alueellinen kehitys riippuu luonnollisesti siitä, millaisia toimenpiteitä alueen toimijat toteuttavat. Perusteellisempien ehdotusten ja suunnitelmien kehittely vaatii aina onnistuakseen laajaa paikallista yhteistyötä. Tehty kartoitustyö tarjoaa eväitä tähän työhön. Potentiaalikartoituksen pohjalta on myös mahdollisuus luoda relevantteja mittareita yrittäjyyden edistämistoimenpiteiden vaikuttavuuden seuraamiseksi.

(Yleistä yrittäjyyden edistämisestä)

Yrittäjyyden lisääminen on vaativa työsarka. Yrittäminen edellyttää riittäviä tietoja yritystoiminnan perusteista. Yritystoimintaan liittyy aina myös merkittäviä taloudellisia riskejä. Näin ollen yrittäjyyteen ei tulisi ketään yllyttää liian kevyin perustein. Toisaalta tunnettu tosiasia on, että pitkälle viety, tiedekorkeakoulutasoinen tutkinto ja sen myötä saatu tieto usein vähentää yrittämisen halua. Ajattelemisen aihetta antaa erityisesti ne tiedot, jotka viittaavat akateemisen tason kaupallisen koulutuksen olevan merkittävä jarru oman yrityksen perustamiselle.

Akateemisen koulutuksen saaneeseen henkilöön verrattuna osaava ammattimies näyttäisikin monessa tapauksessa olevan rohkeampi ryhtymään yrittäjäksi. Hänelle taas byrokratian pelko ja monet yhteiskunnan yrittäjille asettamat velvoitteet saattavat muodostua esteeksi. Alkuvaiheen rahoituksen järjestäminen ja siihen liittyvä yksityisen omaisuuden ja perheen turvallisuuden riskeeraaminen ei myöskään kaikkia kiinnosta. Mm. näihin kysymyksiin on tarkoitus pureutua yrittäjyyshankkeessa.

Yksi keskeinen kysymys on myös työsuhdeturvan vahvuus verrattuna yritystoiminnan epävarmuuteen ja riskeihin. Turvallisuudentarve ohjaa useissa elämäntilanteissa keskeisesti tehtäviä valintoja.

Edellä todetusta poiketen erityisesti viime vuosina on ilahduttavasti syntynyt myös joitakin hyviä esimerkkejä akateemisen koulutuksen saaneiden nuorten perustamista yrityksistä. Nämä yritykset ovat usein uutta teknologiaa soveltavia yrityksiä, joiden kasvuvauhti ja työllistävä vaikutus on ollut merkittävä. Näiden yritysten ongelmat liittyvät useimmiten alkuvaiheen rahoitukseen, voimakkaan kasvun hallintaan sekä kansainvälisillä markkinoilla oikeiden jakeluteiden löytämiseen ja hallintaan. Myös tällaisten yritysten ongelmat ovat suurennuslasin alla ja niihin pyritään hakemaan yrittäjyyshankkeessamme ratkaisuja.

Nykyään palkkatyössäkin olevilta toivotaan lisääntyvässä määrin ns. sisäistä yrittäjyyttä, joka ilmenee vastuullisena asennoitumisena työhön ja siihen sitoutumisena, kykynä sietää muutoksia työssä, aloitteellisuutena, tuloshakuisuutena ja itseohjautuvuutena. Kyseiset ominaisuudet voivat sopivan tilaisuuden tullen rohkaista myös itsenäiseen yrittäjyyteen. Vaikka niin ei kävisikään, nämä ominaisuudet ovat tärkeitä myös palkkatyössä ja siksi toivottavia.

Voisikin kysyä, pitääkö meidän kertoa nuorille yrittäjyydestä vai tulisiko meidän tukea heissä niitä ominaisuuksia, jotka antavat rohkeuden ottaa ohjat tarvittaessa omiin käsiin. Sisäänrakennetut yrittäjäominaisuudet höystettyinä vahvalla ammatillisella osaamisella avaavat mielestäni mahdollisuuden uuden yrittävämmän sukupolven syntymiselle maahamme.

Kun puhutaan uudesta yrittävämmästä sukupolvesta voidaan todeta, että tavoite on haasteellinen. Teknologian kehittyminen ja yritystoiminnan uudet muodot saattavat tukea nuorten yrittämistä. Erityisesti tieto- ja informaatioteknologiaan, palveluyrittämiseen ja muille uusille aloille suuntautuva yrittäjyys sekä erilaiset julkisuuteen tulleet menestystarinat voivat lisätä kiinnostusta yrittäjyyteen. Olennaista on yrittäjän korkea tietotaito ja luottamus omiin kykyihin.

Yrittämisen halu syntyy usein halusta itsenäiseen työhön, halusta hyödyntää oma korkea ammattitaito itseä maksimaalisesti hyödyntävällä tavalla sekä halusta onnistua ja menestyä. Yrittäjyyshankkeen tavoitteisiin kuuluva yleisen yrittäjyysilmapiirin parantamistavoite tukee tämän halun realisoitumista. Uskon, että useimmat meistä haluavat tehdä jotain sellaista, josta saamme tyydytystä mutta jota myös yhteiskunta arvostaa ja jota jopa naapuri voisi kadehtia. Moni asia on mielikuvista kiinni. Siksi myönteinen ilmapiiri on tärkeä.

(Yrittäjyyden edistäminen Hämeessä)

Julkisia yrityspalveluja tarjoavilla organisaatioilla, kuten tällä alueella mm. Hämeen TE-keskuksella, Finnveralla, Lahden Seudun Yrityskeskuksella, yksittäisillä kunnilla jne., onkin keskeisenä tavoitteena luoda sellaiset olosuhteet, joissa yritysten uusperustannan kynnys olisi mahdollisimman alhainen. Paljon puhutaan myös ns. yhden luukun periaatteesta, mikä tarkoittaa sitä, että kaikki yrityksen perustajan tarpeet voitaisiin tyydyttää yhdessä paikassa. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on viime aikoina tehty paljon työtä ja tehdään edelleen. Esimerkiksi Hämeen TE-keskuksen toimipisteisiin sijoittuvien yrityspalvelupisteiden palvelujen kysyntä on ollut kasvussa ja palvelua laajennetaan tietämäni mukaan edelleen myös seutukuntakohtaiseksi.

Teknologiayksikön käynnistyminen Hämeen TE-keskuksessa vuonna 1999 on lisännyt alueen yritysten kiinnostusta mm. Tekesin toimintoja kohtaan. Asiakaskontakteja on syntynyt runsaasti myös yritysten ja alueella toimivien korkeakoulu- ja tutkimusyksiköiden kanssa. Yritysten aktiivisuus on ollut viime aikoina nousussa erityisesti Päijät-Hämeessä, jossa yritysten tuotekehityshankkeita oli valtakunnallisestikin arvioiden suhteellisen paljon.

Päijät-Hämeen tulevaisuuden kannalta mielestäni avainkysymyksiä on alueen osaamistason parantaminen. Ainoastaan osaamisen, kantavien tuoteideoiden synnyttämisen ja niiden jatkokehittämisen tukemisen sekä laatu- ja markkinointiosaamisen kautta voidaan lähestyä yrittäjyyshankkeen yhtä tavoitetta eli yritysten nettomääräistä lisäystä, koska heikolla pohjalla olevien yritysten alkuvuosien kuolleisuus on tunnetusti huolestuttavan suuri.

Päijät-Hämeen kehityksessä on mielestäni nähtävissä myönteisiä "business"-merkkejä ja kokonaisuutena maakunnassa näyttää olevan vallalla positiivinen vire. Päijät-Hämeen maakuntakeskuksen Lahden logistinen sijainti on lisäksi erinomainen. Helsinki-Lahti -moottoritien valmistuminen ja hyvät yhteydet muualle Suomeen ja Pietarin ovat lisänneet alueen houkuttelevuutta. Päijät-Häme voisi siis toimia merkittävänä osana Etelä-Suomen kasvualuetta.

Oivallisen perustan maakunnan myönteiselle kehitykselle luo myös Lahden kaupungin panostus yliopistotoiminnan kehittämiseen. Panostusten seurauksena kaupungissa on kolme yliopistoyksikköä, jotka muodostavat hyvän alun yliopistotoiminnan edelleen kehittämiselle.

Hyvät yrittäjyyden edistämisestä kiinnostuneet kuulijat!

Toivon, että tehty tutkimus ja tämä tilaisuus omalta osaltaan antavat ajattelemisen aihetta ja eväitä entistä tiiviimpään yhteistyöhön alueen yritystoiminnan edistämiseksi. Odotankin loppuiltapäivästä antoisaa keskustelua yritystoiminnan vahvistamisesta; pääsemmehän kuulemaan varsinaisia alan asiantuntijoita eli yrittäjiä sekä alueen muita vaikuttajia ja toimijoita. Myös toiveet hallituksen yrittäjyyshankkeelle ja rakentava kritiikki jo toimiviin järjestelmiin kirjataan varmasti tarkkaan ylös ja punnitaan hanketta eteenpäin vietäessä sekä edistämisjärjestelmiä kehitettäessä.

Toivotan teille kaikille antoisaa ja idearikasta iltapäivää yrittäjyyden merkeissä!

Takaisin