Globalisaatioraportin ajatuksista on keskusteltava, ei vaiettava
16.1.2007

Suomella menee vielä nyt hyvin. Tämän perustuu osin hyvään kansainväliseen taloussuhdanteeseen. Pääasiallisesti menestyksen perusta luotiin kuitenkin viime vuosikymmenellä. Silloin Suomen talous nykyaikaistettiin. Taloutemme avattiin vapaakaupalle ja Suomesta tuli osa EU:n sisämarkkinoita. Yritysten keskittyminen valtion ja pankkien käsiin purettiin ja niille annettiin paremmat edellytykset olla kansainvälisesti kilpailukykyisiä. Yritysten tappiotuista pitkälti luovuttiin ja rahat laitettiin tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Kilpailunrajoituksia poistettiin ja sallittiin kilpailu mm. kauko- ja matkapuheluissa, mikä auttoi suomalaisia yrityksiä kuten Nokiaa menestymään. Työnteon kannattavuutta parannettiin poistamalla tilanteita, joissa käteen jäävä tulo pieneni palkan noustessa. Joustavuutta työmarkkinoilla lisättiin.

Suomen hyvinvointi ei ole kuitenkaan itsestäänselvyys. Kansainvälinen kilpailu kiristyy ja joudumme luopumaan vähitellen alhaisen tuottavuuden toimialoista. Työtätekevän väestön osuus on lähivuosina kääntymässä laskuun ja seniorikansalaisten osuus kasvaa vauhdilla. Suomessa on poikkeuksellisen korkea rakenteellinen työttömyys, joka kuluttaa yhteiskunnan voimavaroja.

Tätä taustaa vasten on hämmästyttävää, että nyt pyritään estämään keskustelu – ainakin ennen vaaleja – valtioneuvoston sihteeristön globalisaatioraportista. Suomi voi menestyä vain siten, että käydään avointa keskustelua yhteiskuntamme haasteista ja siitä, miten niihin pitäisi vastata. Keskustelussa ei saa olla mitään tabuja – eivät edes työmarkkinat. Hyvä argumentointi puolin ja toisin yleensä johtaa onnistuneeseen päätöksentekoon.

Perusongelma on, että yhteiskunnallinen keskustelu halutaan ohjata vain hyvinvoinnin jakamiseen, ei sen luomiseen. Visiot ovat viime vuosina hävinneet ja keskustelua käydään lähinnä eri etuuksien muutaman euron suuruisista korotuksista.

Ennen eurooppalaisessa keskustelussa Suomea pidettiin kehityksen mallimaana. Meidän on syytä huomata, että tänä päivänä mallimaana käytetään ensisijaisesti Tanskaa ja sen flexsecurity järjestelmää, jossa yhdistetään suuri joustavuus hyvään sosiaaliseen turvallisuuteen ja riittäviin työn kannustimiin.

Jos Suomi aikoo menestyä, meidän on ratkaistava moni kysymyksiä lähivuosina. Mielestäni ratkaisut ovat löydettävissä.

Työssäolevan väestön määrää on kasvatettava. Todellista eläköitymisikää on pyrittävä nostamaan ja kouluista valmistumista on nopeutettava, jolloin samalla työuran aikaista koulutusta on lisättävä. Työnteon kannattavuutta on lisättävä siten, että pienilläkin tuloilla ja myös lyhyempiaikaisen työn vastaanottaminen kannattaa. Tilastojen parantamiseen tähtäävän työllisyyskurssittamisen sijasta oppisopimuskoulutusta on lisättävä merkittävästi. Lisäksi velvollisuutta ottaa vastaan työtä on tehostettava. Maahanmuuttopolitiikassa on keskityttävä ammattitaitoisten ja työhaluisten ulkomaalaisten ottamiseen Suomen työmarkkinoille. Perustosiasia on, että hyvinvointiyhteiskunta säilyy vain ahkeralla työnteolla.

Hyvä koulutusjärjestelmä ja osaaminen ovat perusta korkealle palkkatasolle. Suomalainen peruskoulu on korkeatasoinen, joskin sielläkin voimavaroihin on kiinnitettävä huomiota. Sen sijaan huippuyliopistoja meillä ei ole. Meillä on liian laaja ja tasapaksu yliopistoverkosto. Olisikin mietittävä pitäisikö meillä olla kullakin alalla joitakin huipputiedekuntia, joissa opiskelijakohtainen rahoitus olisi riittävä hyvä korkeatasoisen opetuksen antamiseen. Suurin ongelma on kuitenkin se, että meillä ei kouluteta kansalaisia oikeisiin tehtäviin. Tällä hetkellä meillä on melkoinen pula käytännön osaajista. Onneksi rakennusmestarikoulutusta ollaan saamassa nyt takaisin. Aikuiskoulutusjärjestelmää on selkeytettävä ja sen on annettava oikeat kannustimet koulutuksen hankkijasta ja järjestäjästä riippumatta.

Valtakunnan infrastruktuurin on oltava kunnossa. Energiaa on oltava riittävästi hintojen kurissa pitämiseksi. Siksi kaikkien muiden energiamuotoja kuin tuuli- ja aurinkovoiman rakentamista ei saa tehdä mahdottomaksi. Vuosaaren satamankin osalta on käyty lävitse yli 30 valitusprosessia. Ansaitsemme paremman tiestön nykyisin autoliikenteeltä kerättävillä veroilla. Tiet pitää tehdä pitkän tähtäimen suunnitelmin ja ratojen kunnossapitoon pitää saada kunnon kilpailua kustannusten alentamiseksi.

Suomessa halukkuus ryhtyä yrittäjäksi on poikkeuksellisen heikko. Pienyrittäjän on annettava keskittyä yrittämiseen. Siksi toiminnan sääntelyn on oltava mahdollisimman yksinkertaista ja vähäistä. Työnantajan kustannusten on entistä enemmän kohdistuttava tehtyyn työhön ja saatuihin tuloksiin ja yleisistä yhteiskunnallisista velvoitteista on huolehdittava yhteisvastuulla. Yrityksissä on asiat voitava hoitaa yhteistyössä tasapuolisesti neuvotellen siten, että tuotanto voidaan järjestää mahdollisimman tehokkaasti. Työpaikoilla vastakkainasettelun ajan pitäisi olla ohi.

Globalisaatioraportti on tervetullut. Sitä ei saa vaieta kuoliaaksi. Sen pitää johtaa keskusteluun vaikeistakin asioista.

Kimmo Sasi
kansanedustaja, Tampere

Takaisin