Suomen Kuluttajaliiton Euroopan kuluttajapäivä -tapahtuma Helsingin rautatieasema 15.3.2001

Elintarvikevalvonta - kuluttajan luottamuksen kulmakivi

Vietämme tänään Euroopan kuluttajapäivää. Ei ole sattumaa, että päivän teemana on ruoan laatu ja turvallisuus. Ruoan turvallisuus on näinä aikoina jokaisen eurooppalaisen kuluttajan mielenkiinnon ja huolen kohteena.

Jokapäiväinen leipämme on aina ollut ja tulee olemaan läheinen asia meille kaikille. Elämme monipuolisen ja runsaan tarjonnan aikaa ja valtaosa kuluttajista voi valita ravintonsa tarpeidensa, mieltymystensä ja eettisten periaatteidensa mukaan. Ruoka on meille myös ilon ja hyvänolon lähde.

Monipuolista ruokatarjontaa varjostavat toistuvat elintarvikekohut eri puolilla Eurooppaa. Viime aikojen televisiouutiset suu- ja sorkkatautiin sairastuneiden eläinten polttorovioista ovat uusin kuluttajia pysähdyttänyt tapahtuma. Kuluttajat ovat alkaneet entistä tarkemmin miettiä elintarvikevalikoimien äärellä, mitä uskaltaa syödä. Voivatko kuluttajat luottaa siihen, että elintarvikevalvonta toimii meillä ja muualla ja että tarjolla on varmasti turvallista ruokaa?

Olemme toistaiseksi täällä Suomessa säästyneet suurilta ruokakohuilta. Toivomme ja uskomme, että näin jatkuu myös tulevaisuudessa. Elintarvikevalvontaa tekevät ovat meilläkin olleet jatkuvasti haasteiden edessä. Pakkausmerkinnät, lisäaineet, bakteerit ja virukset, erilaiset vierasaineet kuten dioksiini ja PCB:t ovat muun muassa työllistäneet valvontaviranomaisia eri ajankohtina. Tällä hetkellä liha, lihavalmisteet ja tuotteiden alkuperämerkinnät ovat yleisen kiinnostuksen kohteina.

Meillä on perusteltua syytä uskoa, että monet tekijät ovat edistäneet suotuisaa tilannetta Suomessa. Meillä on ollut tiukka valvonta ja valistunut ja paikallisen valvontatarpeen tunteva valvontahenkilöstö, joka on osannut pureutua vaaratekijöihin riittävän ajoissa huolimatta niukoista resursseistaan. Meillä on tartuttu toimeen heti, kun epäilyttäviä tietoja kuluttajien terveyttä uhkaavista vaaroista on tullut tietoon. Kriisejä ei ole piiloteltu tai salattu. Työn kulmakivenä on ollut avoimuus.

Elintarvikevalvonta Suomessa
Uudistunut Elintarvikevirasto aloitti toimintansa tämän vuoden maaliskuun alussa. Viraston muodostavat entinen Elintarvikevirasto, Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen valvontaosasto sekä Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen luomutuotannon valvonta. Uuden viraston henkilöstömäärä on noin 160, joista yli 100 työskentelee lihantarkastuksessa teurastamoissa eri puolilla maata.

Uuden Elintarvikeviraston tehtäviin kuuluu Suomen elintarvikevalvonnan suunnittelu, kehittäminen ja johtaminen. Sen toiminta kattaa kaikki elintarvikkeet eläimistä saatavista elintarvikkeista luomutuotannon valvontaan. Virasto toimii riskinhallinnasta ja riskiviestinnästä vastaavana keskusviranomaisena, joka käyttää riskinarviointiin useita tutkimuslaitoksia ja yliopistoja.

Yksi uudistuksen tavoitteista on ollut koko elintarvikevalvonnan johto- ja ohjausjärjestelmän selkiyttäminen. Uusi virasto työskentelee yhteistyössä lääninhallitusten, kunnallisen elintarvikevalvonnan ja elintarviketutkimuslaitosten kanssa.

Kuntavalvonnasta ja kuluttajan oikeuksista
Kuluttajan oikeuksista tärkeimpiin kuuluu se, että he voivat informaatiotulvan ja tiedotusvälineistä kantautuvien uhkakuvien keskellä luottaa markkinoilta saatavien tuotteiden turvallisuuteen ja valvontaan.

Kunnissa työskentelee yli 900 henkeä elintarvike- ja tuoteturvallisuusvalvonnan parissa. Vaikka elintarvikevalvontaa tekevät joutuvat jakamaan työpanoksensa useiden muiden ympäristöterveydenhuollon tehtävien kanssa, kuluttajavalitukset sekä vesi- ja ruokamyrkytysten selvittely kuuluvat kuitenkin tärkeimpiin työtehtäviin.

Kuluttajien kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että valvojat ovat mahdollisimman lähellä heitä. Valvonnan keskittämisestä puhuttaessa on siis muistettava paikallistason asiantuntemuksen turvaaminen. Se on sekä elinkeinonharjoittajien että kuluttajien etu.

Yhtenä uuden Elintarvikeviraston haasteena on kunnallisen elintarvikevalvonnan tukeminen ja ohjaus aikaisempaa tehostetummin. Pienten kuntien yhteistyö elintarvikevalvonnan riittävyyden saavuttamiseksi on kannatettava ajatus. Valtiovalta on parhaillaan valmistelemassa edellytyksiä tällaisen yhteistyön edistämiseksi.

Kuluttajat pystyvät valinnoillaan ohjaamaan ruuan perustuotantoa ja jalostusta haluamaansa suuntaan. Kuluttajien valintoja seurataan ja tutkitaan kaupan sekä teollisuuden piirissä. Ne ottavat huomioon myös kuluttajien huolet ja ovat valmiita mukauttamaan valikoimia kuluttajien toiveiden mukaisiksi. Tuottajille, jalostukselle ja kaupalle kuluttajien luottamuksen säilyminen on kannattavan toiminnan perusehto. Myös elintarvikevalvonta seuraa tarkkaan kuluttajien toiveita ja mielipiteitä.

Asiantuntevaa kansalaiskeskustelua tarvitaan monissa tämän päivän keskeisissä asioissa kuten geenimuunnellut elintarvikkeet, uuselintarvikkeet ja niiden pakkausmerkinnät tai luomutuotteet. Kuluttajien vaikutusmahdollisuuksien parantaminen on yksi tehokkaan elintarvikevalvonnan haasteita.

Analysoidessamme elintarvikkeiden turvallisuuden aseman korostumista, huomaamme, että tieteellinen tutkimus lisää koko ajan tietojamme ravinnossa olevien tekijöiden sekä myönteisistä että kielteisistä vaikutuksista terveyteemme. Huoli ravinnon turvallisuudesta on samalla huolta terveydestämme. Tietoa ravinnosta on myös tarjolla runsaasti eri tiedotusvälineissä.

Elintarviketurvallisuuden merkitystä on lisännyt markkinoilla vallitseva ankara kilpailu etenkin kansainvälisessä kaupassa. Elintarvikevalvonnan tehtävänä on varmistaa kuluttajien terveydellistä ja taloudellista turvaa. Meidän on rehellisesti myönnettävä, että elintarviketurvallisuuden varmistaminen on muuttunut monisäikeiseksi ongelmaksi riskinarviointeineen, riskinhallintoineen ja riskiviestintöineen. Elintarvikevalvonta pohjautuu nykyään hyvään yhteistyöhön. Kuluttajainformaatio tuottaminen kuuluu modernin valvonnan perustehtäviin. Haasteena on myös uusien vuorovaikutuksen muotojen luominen valvonnan ja kuluttajien välille eri tasoilla. Kuluttajien kuuleminen on nykyaikaisen elintarvikevalvonnan oleellinen työtapa.

Suomessakin olemme kokeneet elintarvikkeisiin liittyviä pienimuotoisia kohuja esimerkiksi kalojen listeriasta, silakoiden dioksiinista, broilereiden salmonellasta tai hunajaan liittyvästä botuliniiriskistä alle yksivuotiaille. Näitä ei kuitenkaan voida verrata Keski-Euroopassa meneillään oleviin elintarvikekriiseihin. Kotimaisiin ongelmiin etsitään ratkaisuja tehokkaalla ja laaja-alaisella yhteistyöllä. Ongelmista on kerrottu rehellisesti ja avoimesti kuluttajille ja samaan aikaan on valvonta tehostanut toimia ongelmien ehkäisemiseksi ja korjaamiseksi.

EU:n elintarvikeasetus
EU:n komissio on nostanut kuluttajien luottamuksen palauttamisen elintarvikkeiden turvallisuuteen erääksi keskeiseksi tavoitteeksi. Komissio julkaisikin tammikuussa 2000 valkoisen kirjan elintarvikkeiden turvallisuudesta. Asiakirjassa esiteltiin elintarviketurvallisuutta ja elintarvikelainsäädäntöä koskevat komission strategiset tavoitteet, prioriteetit ja toimenpideohjelma. Viime vuoden marraskuussa komissio antoi asetusehdotuksen elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaatteista ja vaatimuksista, Euroopan elintarvikeviranomaisen perustamisesta sekä elintarvikkeiden turvallisuutta koskevista kiireellisistä toimenpiteistä. Tämä ehdotus on osa valkoisen kirjan toimenpideohjelman toteuttamista.

Ehdotuksen tarkoituksena on luoda yleiset periaatteet ja vaatimukset elintarvikelainsäädännölle. Ehdotuksella vahvistetaan elintarvikkeiden turvallisuudelle johdonmukaiset ja avoimet säännöt, joilla varmistetaan, että ainoastaan turvallisia elintarvikkeita saatetaan markkinoille. Ehdotuksella vahvistetaan myös elintarviketurvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä sovellettavat menettelyt ja varmistetaan sisämarkkinoiden toimivuus elintarvikekaupassa. Ehdotuksessa esitetään Euroopan elintarvikeviranomaisen perustamista ja määritellään viranomaisen toimiala, tehtävät ja vastuualueet. Kuten kaikki tiedämme, Suomi on esittänyt Helsinkiä viraston sijaintipaikaksi. Päätös viranomaisen sijaintipaikasta tulisi tehdä suunnitellun aikataulun mukaisesti kesäkuussa 2001, jotta viranomainen todella voisi aloittaa toimintansa vuoden 2002 alusta.

Ehdotus on yksi askel pyrkimyksissä saada Euroopan unionin kansalaiset taas luottamaan unionin elintarviketarjontaan, elintarvikelainsäädäntöön ja elintarvikevalvontaan.

Hyvät kuulijat,

Maassamme on rakenteilla elintarviketurvallisuuden parantamiseksi laatuketju pellolta pöytään ja vedestä vadille. Tämä ainutlaatuinen ja kunnianhimoinen hanke yhdistää koko elintarvikeketjun ponnistelemaan yhdessä turvallisen ruoan puolesta. Tavoitteen mukaan vuonna 2006 Suomessa on selkeä ja toimiva laatuketju, jolloin kuluttajat voivat varmistua nauttivansa turvallista ruokaa. Tulevina vuosina meillä kuluttajilla on mahdollista myös vaatia jo elintarvikkeiden peruslaatua korkeampaa laatua, jolloin eri kuluttajaryhmät voivat turvallisin mielin valita monipuolisista valikoimista juuri itselleen sopivia tuotteita.

Arvoisat kuulijat,

Haluan vielä lopuksi kiinnittää huomiota Euroopan tasolla erääseen vireillä olevaan hankkeeseen kuluttajan aseman vahvistamiseksi. Kun siirtyminen yhteiseen valuuttaan euroon on pian edessä, on oletettavaa, että rajat ylittävät kuluttajakaupat ja muut sopimukset euroalueella tulevat voimakkaasti lisääntymään. Vaikka toivottavaa ja todennäköistäkin on, että valtaosa kaupankäynnistä sujuu ongelmitta, mahdollista on, että rajat ylittäviin kauppoihin liittyvien riitaisuuksien määrä kasvaa.

Komissio julkisti viime keväänä valmisteluasiakirjan, jonka tavoitteena on tuomioistuinten ulkopuolisten elinten eurooppalaisen verkoston perustaminen. Tarkoituksena on helpottaa rajat ylittävien riitojen käsittelyä. Kuluttajaministerineuvosto antoi tälle hankkeelle viime vuoden huhtikuussa hyväksymässään päätöslauselmassa täyden tukensa. Suomi on EU:ssa korostanut oikeussuojan parantamista, mistä esimerkkinä on muun muassa Tampereen Eurooppa-neuvostossa puheenjohtajakaudellamme hyväksytyt päätelmät.

Olemme päätyneet siihen, että ensi vaiheessa verkoston yhteyspisteenä Suomessa toimii Kuluttajavirasto. Tämä yhteyspiste - selvityskeskus - välittää valitukset asianmukaisille kansallisille elimille. Meillä on hyvät valmiudet käynnistää toiminta omalta osaltamme. Eurooppalaisen verkoston toiminnan alkaminen on lykkääntynyt jossain määrin aikaisemmista suunnitelmista mutta tarkoituksena on, että toimintaa käynnistyisi ensi kesänä.

Takaisin