Kimmon blogi

Blogin etusivu
Kaikki artikkelini

Etsi artikkelia

Kimmon blogi

Kimmo Sasi 30.6.2008 - Supon julkistettava DDR-aineisto - 30.06.2008 - Art Nr: 22

Hallinto-oikeus on päättänyt, että ns. Tiitisen lista henkilöistä, joiden arvellaan työskennelleen DDR:n hyväksi, on annettava sitä pyytäneelle toimittajalle. Ratkaisu on erittäin merkittävä ja poikkeaa KHO:n aiemmasta ratkaisusta. Siksi ei olisi yllättävää, jos päätös saatettaisiin KHO:n arvioitavaksi.

Päätöksellä on vahvat perusteet. Suojelupoliisin väite siitä, että listan julkistaminen vaarantaisi Suomen suhteita vieraaseen valtioon, ei ole tänä päivänä uskottava. DDR-nimistä valtiota ei enää ole ja koska Sak-san ja DDR:n intressit olivat vastakkaiset, pitäisi hyvin konkreettisesti osoittaa, miten ja kehen suhteet vaarantuisivat. Ainakaan julkisesti tätä vaarantumista ei ole selvitetty.

Ratkaisu herättää kuitenkin kysymyksen, tulisiko kaikki salainen DDR-aineisto julkistaa. Tähänkin pitäisi vastata myönteisesti, ellei Suomen saaman aineiston luottamuksellisuutta ole nimenomaisesti edellytetty.
DDR:n ja sosialismin kaatumisen jälkeen DDR:n toiminnalla ei ole enää poliittista merkitystä. Kun yh-teistoiminta DDR:n kanssa on ollut vastenmielistä maan vakavien ihmisoikeusloukkausten vuoksi, on julkisuus historian tutkimuksen ja myös poliittisen vastuun kannalta hyvin tärkeää.

Suojelupoliisin tulisikin toimia nyt ripeästi ja oma-aloitteisesti antaa kaikki DDR-aineisto muutamalle, ei vain yhdelle, historiantutkijalle. Tämän jälkeen muutaman kuukauden kuluttua Supon tulisi julkistaa koko DDR-aineisto yhdessä niistä tehtyjen historiallisten analyysien kanssa. Näin julkisuus ja vastuullisuus toteutuisivat, mutta myös yksilöitä vahingoittavalta kohujournalismilta vältyttäisiin.

Kimmo Sasi 5.6.2008 - Puoluekokousten alla suomalaisesta puoluerakenteesta - 05.06.2008 - Art Nr: 21

Suomessa poliittinen keskustelu on olematonta. Sen sijaan kohujulkisuus on saanut ylivallan. Ilman kunnon yhteiskunnallista debattia maan kehitys pysähtyy.

Keskustelun puute johtuu puoluerakenteestamme. Kaikkien pitää tulla toimeen keskenään ja hakeutua politiikan keskikentälle. Lisäksi on käyty niin varovaisiksi, että riskien välttämiseksi kantaa ei tahdota ottaa.

Kolmen suuren puolueen puoluekokoukset antaisivat mahdollisuuden koko puoluerakenteen uudistamiseen.

Jos sdp suuntaisi vasemmalle ja valitsisi Erkki Tuomiojan puheenjohtajaksi, loisi se edellytykset sdp:n ja vasemmistoliiton yhdistämiselle. Syntyisi vasemmiston suurpuolue länsimaiseen tapaan. Porukasta varmasti irtoaisi vasemmistoliiton äärimmäinen vasen laita.

Jos keskusta vaihtaisi puoluesihteeriä ja valitsisi uudistusmielisen Kimmo Tiilikaisen, antaisi se mahdollisuuden aitovierikeskustalaisen irrottautumiseen ja siirtymiseen perussuomalaisiin. Vasemmiston yhdistyminen lisäisi paineita rakentaa oikeisto-keskustan suurpuolue kokoomuksesta ja keskustan uudistusmie-lisestä joukosta.

Tällöin meillä olisi selkeät vaihtoehdot maltillinen oikeisto-keskusta ja vasemmisto. Niiden täytyisi olla kykeneviä selkeisiin periaatteellisiinkin linjauksiin. Niitä sparraisivat äärivasemmisto ja populistinen oikeisto. Eiköhän astuta puoluerakenteessakin normaalin länsimaiseen järjestelmään.

Uusi kannustava hallitus aloittaa - 19.04.2007 - Art Nr: 20

Saimme päätökseen viime viikonloppuna hallitusohjelmaneuvottelut säätytalolla. Olin taloustyöryhmän jäsen. Kokoomus sai siellä hyvin näkemyksiään edistettyä. Olenkin tyytyväinen, että uusi hallitus aloittaa uudella ohjelmalla. Tämä vuosikymmen onkin tähän asti ollut hiljaisen eli punamultaisen uudistuspolitiikan aikaa.

Nyt hallituksen tavoitteena on kannustaa ihmisiä työntekoon ja yrittämiseen. Tuloverotusta kevennetään 2,1 mrd€. Työllistäminen ja koulutus laitetaan uusiin puitteisiin. Luodaan elinkeinoministeriö, jonka tarkoituksena on lopettaa tempputyöllistäminen ja panostaa uusiin oikeisiin työpaikkoihin yrityksissä. Koulutusta on tarkoitus suunnata tehtäviin, joissa työntekijöitä tarvitaan. Työvoimapulan torjumiseksi edistetään osaajien maahanmuuttopolitiikkaa.

Uusi hallitus pitää myös lupauksensa. Jäätteenmeän hallitus salasi ohjelmansa lisäpöytäkirjan. Siitä kävi ilmi, ettei ohjelman lupauksia ollut tarkoituskaan toteuttaa. Nyt ohjelma on julkinen ja varaa selkeästi rahat opintotuen korotukseen ja eläkeläisten saamiseen verotuksellisesti samaan asemaan palkansaajien kanssa. Myös tasa-arvotupoon on sitouduttu.

Haasteet ovat kovat. Ennustetun 25.000 uuden työpaikan sijasta pitäisi luoda 100.000 uutta työpaikkaa. Se onnistuu vain taloudellisella kasvulla ja rakennetyöttömyyden selkeällä pudottamisella. Työ on paras lääke menestykseen.

Uudistusmielinen hallitus - 04.04.2007 - Art Nr: 19

Kokoomus, keskusta, rkp ja vihreät ovat päättäneet hallitusohjelmaneuvottelujen aloittamisesta tavoitteena yhteisen hallituksen muodostaminen.

Uusi hallitus jakaa eduskunnan uudistusmielisiin ja vanhoilliseen oppositioon. Nykyinen sdp ja vasemmistoliitto pelkäävät globalisaatiota ja pelkäävät sen tuomia muutoksia. Ne ovatkin enemmän keskittyneet muutoksen vastustamiseen kuin etsimään keinoja maallemme uudistua. Perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit ovat puolestaan arvokonservatiiveja, joille muutos myös on hankala hyväksyä.

Jotta hyvinvointivaltio voidaan turvata on uuden hallituksen tarkkaan mietittävä, miten edistää työn tekemistä ja yrittämistä. Paikoilleen ei voi pysähtyä. Ahkeruudesta on palkittava nykyistä paremmin.

Sdp:n vasemmisto tappion syy - 22.03.2007 - Art Nr: 18

Erkki Tuomioja on arvostellut sdp:n puoluejohtoa vaalitappiosta. Hänen mielestään tappion syy on puheiden ja tekojen ristiriita.

Tuomioja on oikeassa. Kukaan ei voinut ottaa vakavasti Tuomiojan kehumaa vaaliohjelmaa, koska sdp ei ollut tehnyt lupaustensa hyväksi juuri mitään 12v hallitusaikana eikä 4v valtiovarainministeriaikana.

Suurempi syy tappioon on kuitenkin Heinäluoman ottama pari piirua politiikan keskikentästä vasemmalle. Sdp:stä oli tullut SAK:n kovien miesvaltaisten teollisuusliittojen ytimen poliittinen siipi. SAK:n esittämättä jätetty vaalimainos meni jopa perinteiseen stalinistiseen retoriikkaan. Vasemmisto sdp hurrasi, maltilliset vaikenivat.

SDP:n edellinen puheenjohtaja Paavo Lipponen sai edellisissä vaaleissa huikeat lähes 30.000 ääntä Helsingissä. Lipposen ulkopolitiikka valvoi tiukasti Suomen etuja ja huolehti, että Suomi on kaikissa pöydissä, missä päätöksiä tehdään. Tuomiojan EI-muutokselle ulkopolitiikka ei ole saanut erityistä arvostusta. Siirtyminen pois Lipposen ulkopoliittisesta perinnöstä oli myös ylimielisyyttä ja piittaamattomuutta Suomen kansan etujen tehokkaasta valvomisesta. Siitä ei kansa pitänyt.

Kiitos - 21.03.2007 - Art Nr: 17

Haluan lämpimästi kiittää kaikkia äänestäjiäni saamastani tuesta.

Työskentelen eduskunnassa vapaamielisten, lähimmäisen rakkauteen perustuvien ja isänmaallisten arvojen toteuttamiseksi sekä Pirkanmaan kehittämiseksi.

Siksi yhteydenottosi ovat erittäin tärkeitä, jotta saan työssäni tuloksia aikaiseksi.

Hieno vaalitulos - 19.03.2007 - Art Nr: 16

Eduskuntavaalien tulos oli pysäyttävä ja muuttaa poliittista karttaa.

Suomessa heikon vasemmiston alamäki oli hyvin selvä. Vasemmiston edustus on nyt alle 1/3 eduskunnan voimasuhteista. Jokaisen pitäisi ymmärtää, että näin pienellä joukolla ei ole oikeutusta määrätä parlamentaarisesti tai ulkoparlamentaarisesti Suomesta.

Matti Vanhasen ja Jyrki Kataisen näkemyksissä vaalikeskusteluissa ei ollut ratkaisevia ristiriitoja. Siksi onkin todennäköistä, että maa saa porvarihallituksen.

Demokratiaan kuuluu, että eduskunnalla on lainsäädäntövalta. Onkin tärkeää, ettei vasemmistossa pyritä luomaan enää vastaavanlaista vastakkainasettelua kuin 1990-luvun alussa.

Porvarihallituksella on historiallinen tehtävä. Punamultahallitus merkitsi pysähtyneisyyden ajan alkua. Tehtiin selvityksiä, mutta toimiin ei ryhdytty.

On parempi, että jo nyt taloutta aletaan uudistaa. Nyt se on paljon helpompaa kuin jos olisi odotettu vielä 4 vuotta tekemättä mitään.

Kansan selvä toive oli, että on ryhdyttävä tekemään uudistuksia, jotta voimme varautua tulevaisuuteen. Tämä haaste on uuden hallituksen otettava vastaan.

Vaalipaikat sulkeutuvat - 18.03.2007 - Art Nr: 15

Vaalipäivän sää on muuttunut. Auringonpaisteen sijasta sataa räntää.

Ilahduttavaa on, että äänestysprosentti tuntuu nousevan. On hienoa, että vaikuttaminen kiinnostaa kansalaisia.

Nyt on tärkeää, että jokainen vielä kiirehtii vaaliuurnille. Vain äänestämällä saadaan punamultapolitiikkaan muutos.

Vaalipäivän aamu - 18.03.2007 - Art Nr: 14

Eduskuntavaalipäivä on kaunis ja aurinkoinen. Toivottavasti se kannustaa kansalaisia äänestämään. Onhan demokratia ja äänioikeus jouduttu Suomelle kovilla uhrauksilla lunastamaan.

Vaalitrendit näyttävät selkeiltä. Kokoomus nousee, keskusta ennallaan ja sdp laskee. Se ehkä myös kuvastaa puolueita. Kokoomukselta odotetaan maan uudistamista, keskustalta pitäytymistä nykyisessä ja sdp:lta muutoksen vastustamista.

Vaalituloksella on todella merkitystä. Jos kokoomus on suurempi kuin sdp, ei punamultahallitus voi jatkaa, jos kansan tahtoa halutaan kunnioittaa.

Myös Pirkanmaalle on merkitystä sillä, onko kokoomus vai sdp maakunnan suurin puolue. Jos Tampereen jälkeen myös Pirkanmaa olisi kokoomusjohtoinen, vahvistaisi se maakunnan asemaa tulevaisuuteen katsovana kasvukeskuksena ja kokoomuksen velvoitetta huolehtia erityisesti maakunnastamme.

Katteettomia lupauksia - 17.03.2007 - Art Nr: 13

Jalka ja niska paketissa. Kipuja. Liikkuminen rajallista. Sen johdosta olen katsellut puoluejohtajien tv-tenttejä ahkerasti.

Tämä vaalikampanja tuntuu siltä, että puolueet arvioivat voittavansa vaalit lupaamalla kaiken, mitä kansalaiset pyytävät. Huikein esimerkki on valtiovarainministeri Heinäluoman johtama sdp. Menoja euroissa luvataan lisää 2,4 mrd euroa. Kun kuitenkin lukee lupauslistan, siitä vain osa voidaan toteuttaa tällä summalla. Valtiovarainministeri lisäksi haluaa unohtaa, että seuraavan hallituksen talouden kasvun menovara on lähes kokonaan syöty jo nykyisen hallituksen päätöksillä, jotka seuraava hallitus joutuu toteuttamaan. Valtiovarainministeriön omat virkamiehet arvioivat raportissaan, että eläköitymiseen varautumiseksi, ensi eduskuntakaudella pitäisi tehdä 2 mrd €:n säästöt.

Heinäluoman vastaus kritiikkiin on, että hän tekee politiikkaa ja kyse on poliittisista ratkaisuista. Lisäksi hän sanoo, että verokevennyksiä ei tarvita. En kuitenkaan usko, että tulosopimusta syksyllä syntyy, jos palkansaajien verotus kiristyy. Tuloverotuksen ennallaan pitäminen edellyttää n. 1,5 mrd €:n teknisiä verokevennyksiä.

Puolueiden pitäisikin aina asettaa tavoitteensa tärkeysjärjestykseen. Osallistuin Aamulehden mainioon paneeliin torstaina, mutta sielläkään tämä tärkeysjärjestys ei tullut selväksi.

Eduskuntavaaleista tiedetään nyt, että se, joka lupaa eniten, pettää eniten. Vaiko onko Heinäluomalla taskussa jo raju säästölista ensi eduskuntakaudelle.

Lipponen toimivalta-asiassa oikealla tiellä - 15.03.2007 - Art Nr: 12

Puhemies Paavo Lipponen jätti eduskunnan päättäjäisistunnossa poliittisen testamenttinsa: ylimpien valtioelinten toimivaltasuhteita pitää tulevalla vaalikaudella selvittää.

Lipposen testamentti on merkittävä, koska hän oli pääministerinä uuden perustuslain tullessa voimaan maaliskuussa 2000. Hän on myös ulkopolitiikan asiantuntija.

EU-asioissa toimivaltaongelmia ei ole. Toimivalta kuuluu perustuslain mukaan valtioneuvostolle. Kokouksiin osallistumisesta on sen sijaan käyty keskustelua. Valtioneuvosto kuitenkin vastuullaan päättää osallistujista. Yhdessä suhteessa hallituksen valtaa on rajattu. Pääministerin on aina oltava huippukokouksissa.

Ongelmat ovatkin ulkopolitiikan johtamisessa. Kahdenvälisissä suhteissa päätöksenteossa presidentin ja valtioneuvoston on oltava yksimielisiä. Jos he eivät kriisitilanteessa kykene sopimaan, voi Suomi joutua tuuliajolle. Lisäksi ulkopolitiikkaa käytännössä johtaa enemmän hallitus, koska ulkoministeriön resurssit ovat vahvat, presidentillä on vain ohut esikunta.

Myös käytännössä presidentti on taipunut hallituksen tahtoon. Presidentti ei halunnut Suomen ratifioivan EU:n perustuslakisopimusta. Asiassa voitti kuitenkin hallituksen ja eduskunnan kanta.

Seuraava luonnollinen askel vallan parlamentarisoimisessa voisi olla ulkopolitiikan johtamisen muuttaminen siten, että valtioneuvosto johtaa, mutta tärkeissä asioissa tarvittaisiin presidentin hyväksyntä.

Kimmo Sasi: raskas viikko - 10.03.2007 - Art Nr: 11

Raskas viikko on takana. Makaan tai istun kotona ja toivon parantumisen etenevän. Paikat särkevät ja jalka ja niska ovat paketissa. Mieli on kuitenkin parempi, kun katson, kuinka 10 vuotias tyttäreni haluaa hoivata minua.

Viikko on osoittanut ihmisen pienuuden. Meillä voi olla tavoitteita, suunnitelmia ja kuvitelmia itsestämme. Kaikki voi hetkessä muuttua täysin ennalta arvaamatta. Kun ajattelee, ihmisen suuret elämänkäänteet ovat usein kiinni sattumasta tai johdatuksesta.

Kun joutuu kohtaamaan ihmisen menehtymisen, se on kovin paikka elämässä. Ihmisen monia arvoja suojataan, mutta niistä ehdottomasti tärkein on oikeus elämään. Sitä täytyy jokaisen ihmisen ja myös yhteiskunnan suojata. Olen suunnattoman murheellinen siitä, että olen itse aiheuttanut ihmisen menehtymisen. Se, että olen saanut keskustella lesken kanssa, oli minulle hyvin tärkeää. Tällainen onnettomuus muodostaa siteen, joka kirjoitetaan pysyvästi ihmisen muistikirjaan.

Ihmisen näkemys yhteiskunnasta muodostuu asiakirjojen lukemisen lisäksi omista kokemuksista. Kokemukset tekevät ihmisen viisaammaksi. Entistäkin enemmän arvostan meidän pelastuspalvelumme tehokkuutta ja kiireisen, ylityöllistetyn sairaalahenkilökunnan asiantuntemusta ja ystävällisyyttä. Olen suuresti kiitollinen kaikille niille ihmisille, jotka ovat auttaneet minua tämän viikon aikana.

Sasin sijaisblogi, avustaja Mikko Närhi kirjoittaa: Kimmo pääsi kotiin, vaaleista on hauskuus kadonnu - 08.03.2007 - Art Nr: 10

Torstaina Kimmo sai luvan lähteä kotiin. Viimeisenä asiana oli vierailu kolarissa kuolleen lesken luona. Sydämellinen henkilökunta ja huonetoverit hyvästeltiin ja kiiteltiin. Osa kukista jäi potilashuoneiden iloksi, mutta kaikki postit otettiin mukaan. Ala-aulassa odottivat toimittajat ja kuvaajat. Ehkä tämä vaihe käytännön tasolla on kohta ohi. Jäljelle jää Kimmolle ja meille muille läheisille ikuinen murhe tapahtuneesta. Muistiin jää myös hurja mediamyllytyksen viikko, jossa parhaalla halulla halusimme auta tiedotusvälineitä välittämään Kimmolta heille lukijoita kiinnostavia asioita. Kimmo on yksi maamme keskeisimmistä poliitikoista, on luonnollista, että hänelle sattuneet asiat ja hänen ajatuksensa niistä kiinnostavat. Julkisuuden henkilön traagiset kokemuksen myös herättävät monissa ajatuksia omasta liikkumisesta liikenteessä ja mahdollisista vaaratilanteista. Toivottavasti tällä julkisuudella on ollut sitäkin vaikutusta, että aina olisimme varovaisia liikenteessä.
Vaalien aika on käynnissä, ja vaikka Kimmon kampanjaväeltä ja Kimmolta onkin vaalityön hauskuudesta se ilo poissa, jaksamme vielä viikon. Tilaisuuksia ei montaa ole, pääosa on peruttu, tärkeimmät ovat Aamulehden vaalikäräjät-paneeli torstaina ja lauantaina Eurooppa-Tampere -seminaari yhdessä Alex Stubbin, Juha Kostiaisen ja Timo P Niemisen kanssa. Seminaari on kaikille avoin ja keskusteleva. Lehti-ilmoituksia on jonkin verran, niiden tyyli on myös muuttunut.

Sasin sijaisblogi, avustaja Mikko Närhi kirjoittaa: Kuinka hiuskarvan varassa ihmisen elämä voi olla. - 07.03.2007 - Art Nr: 9

Kaksi vuorokautta Ylöjärven järkyttävien tapahtumien jälkeen Kimmo jaksaa kommentoida suomalaista korkeatasoista terveydenhoitoa ja tutkimusta. Henkilökunta Tampereen yliopistollisessa keskussairaalassa on osaavaa ja ystävällistä. Hoitojonot näkyvät, leikkauksiin ja huoneisiinkin jonotetaan. Juuri näinä aikoina tapahtuu palvon liukastumisia, jotka lisäävät jonoja. Kimmon jalka leikattiin tiistaina illalla. Tiistaina päivällä havaittu vamma kaularangassa on osoittautunut lieväksi eikä ilmeisesti vaadi leikkausta. Kotiinpääsyä kaivataan ja ehdoton takaraja on heti viikonlopun jälkeen, eduskunnan päättäjäisiin tiistaina täytyy päästä.
Onnettomuuden syyt ovat edelleen mysteeri. Kimmo kertoo ajaneensa normaalisti, keskittyi ajamiseen, ei puhunut kännykkään tai vastaavaa. Muuta ystävä on vieraillut, piristäviä käyntejä kaikki. Ben Zyskowiczin kanssa otettiin valokuva lehteen.
Mielessä pyörii ajatukset kolarista, kuolemasta ja sen välttämisestä; kuinka hiuskarvan varassa ihmisen elämä voi olla.

Sasin sijaisblogi, avustaja Mikko Närhi kirjoittaa 6.3. illalla: Sasi haluaa leskelle kaiken myötäelämisen tuen ja tarvittavaa apua. - 06.03.2007 - Art Nr: 8

Kimmo Sasin kolari on herättänyt valtavan huomion medioissa. Syystäkin, ihmisen kuolema noin traagisissa olosuhteissa on suuri asia.
Kimmo Sasi ei muista kolarista ja kolaria edeltävistä hetkistä mitään, ensimmäinen muistikuva on ambulanssista. EI mitään kuvaa niistäkään hetkistä kun häntä irrotettiin leikkureilla autoromun seasta. Hieman aikaisempi mielikuva oli muutamaa kilometriä ennen kolaripaikka sattunut haukotuskohtaus, joka meni hetkessä ohi.
Aamupäivä oli ollut kevyt, tilaisuudet Hämeenkyrössä ja Ikaalisissa. Tarkoitus oli mennä hetkeksi kotiin Tampereelle ja siitä myöhemmin iltapäivällä Kirjastotalo Metsoon Eduskunnan satavuotisnäyttelyyn. Kello 14.09 kaikki muuttui.
Kimmo on pohtinut kolariin johtaneita syitä ja vastaillut kaikkiin mahdollisiin kysymyksiin kännyköistä, kasettien vaihtamisesta, auringosta, liukkaudesta jne. Muistikuvaa ei vaan ole. Kännykästä voi muuten todeta, että Suomeen tuli hands free –pakko juuri Kimmo Sasin ollessa liikenneministerinä. Jo tämänkin asian vuoksi hän pitää tärkeänä noudattaa tätä määräystä.
Kimmo Sasi kertoi tiistaina aamulla olevansa erittäin järkyttynyt. Päällimmäiset ajatukset olivat kolarissa kuolleen henkilön leski. Lesken nimen selvittyä häneen ollaan yhteydessä ja Sasi haluaa antaa kaiken myötäelämisen tuen ja tarvittavaa apua.

Sasin sijaisblogi, avustaja Mikko Närhi kirjoittaa: Musta maanantai Ylöjärvellä - 06.03.2007 - Art Nr: 7

Sunnuntaina istuimme illalla Kimmon kotona ja kävimme läpi vaalikampanjan viimeistä kahta viikkoa; tilaisuuksia, lehti-ilmoituksia, www-sivuja, referaatteja ja uusia ideoita. Sunnuntai oli Kimmolla rauhallinen päivä, lehdessä oli ilmoitettu, että viikonloppuna voi Sasille soittaa. Puheluja tuli muutama pitkin iltaa.
Maanantaina Kimmo lähti Hämeenkyröön ja Ikaalisiin ja soittelimme tilaisuuksien välissä. Huomasin Aamulehden sivuilta, että Ylöjärvellä oli ollut kolari ja mielessä käväisi ajatus, että toivottavasti Kimmo ei ollut siinä lähellä vaikka ajankohta suunnilleen täsmäsi.
Kuuden aikaan illalla soitti eräs tuttu toimittaja ja kyseli ylimalkaisesti Kimmosta. Sitten soitti Kimmon vaimo Viveca, jolle oli myös jostain lehdestä soitettu. Aloin soitella poliiseille, päivän ja illan tilaisuuksien järjestäjille ja kokoomukseen. Missään ei tiedetty Kimmosta mitään. Kaiken varalta soitin sairaalaan, jossa kerrottiin, että vain puolisolle annetaan tietoja. Viveca soitti ja Kimmo oli jo sairaalassa.
Pääsin tapaamaan Kimmoa kahdeksan aikoihin, jolloin tapahtumien kulku oli vielä epäselvä. Ei Kimmolla eikä minulla ollut tietoa mitä kolarissa oli tapahtunut. Samoihin aikoihin oli nimittäin ollut Ylöjärvellä toinenkin kolari, jossa oli myös useita ihmisiä loukkaantunut.
Kotimatkalla kuulin Aamulehden toimittajalta tapahtumien kulun ja Kimmon auton osuuden siinä. Viveca joutui sitten illemmalla kertomaan miehelleen tapahtumien traagisen kulun eli että Kimmo oli ollut osallisena kuolonkolarissa. Kokonaisuudessaan asia selvisi Kimmolle tiistain lehdistä ja poliisikuulustelun aikana. Lehdissä oli tämän tietokatkoksen vuoksi sävyltään erikoisia juttuja, tuntui kuin vain Sasin tilanne olisi ollut tärkeä, vaikka samassa tilanteessa oli kuollut ihminen. Tiistai olikin murheellinen ja henkisesti raskas päivä.
Mielenkiintoista oli huomata, että esimerkiksi kaupungin virastotalolla tiedettiin asiasta jo klo 16.00 aikaan ja oma puoliso sai kuulla asiasta vasta soitettuaan itse sairaalaan. Huhut ovat nopeita ja tässä tapauksissa ehtivät olla jo aika hurjia.
Suomessa sattui samana päivänä yhteensä viisi ihmishenkeä vaatinutta kolaria.

Näin kysyin Heinäluomalta julkisesti 27.2.2007, Heinäluoma ei vastannut, mutta SAK teki omat ja oikeat johtopäätökset 4.3. - 05.03.2007 - Art Nr: 6

Mikä on Heinäluoman kanta SAK:n TV-mainokseen?

SAK:n tarkoituksena on käynnistää TV-kampanja, jossa yrittäjä kuvataan porsastelevana, työntekijöiden laillisista oikeuksista piittaamattomana ja demokratiaa halveksivana ihmisenä.

SAK sanoo kampanjallaan pyrkivänsä äänestysaktiivisuuden lisäämiseen. Tämä kuitenkin tapahtuu luo-malla vastakkainasettelua ja antamalla tavallisesta työpaikkoja luovasta yrittäjästä täysin totuudenvastai-nen kuva. Mielestäni mainoksessa suorastaan solvataan yrittäjiä ja pyritään luomaan vihaa yrittäjiä koh-taan.

Suomen rikoslaki kieltää kiihottamisen kansanryhmää vastaan. Kansanryhmän solvaaminen ei ole sallit-tua ja kiellettyä on pyrkiä luomaan viha-asenteita kansanryhmää kohtaan.

Yrittäjät eivät ole lain säännöksessä mainittu kansanryhmä. Mutta jos kuviteltaisiin, että SAK:n mainok-sessa yrittäjähenkilön sijasta olisikin jokin esim. etniseen vähemmistöön kuuluva henkilö, olisi vakavasti pohdittava, syyllistytäänkö mainoksella kiihottamiseen kansanryhmää vastaan.

SAK:n, joka sanoo pyrkivänsä konsensusyhteiskuntaan ja pitävänsä kiinni kolmikantayhteistyöstä, olisi-kin syytä luopua nyt nähdystä mainoksesta ja pyytää yrittäjiltä syvästi anteeksi.

Kysyn myös sdp:n pj Eero Heinäluomalta, jolla on hyvin läheiset yhteydet SAK:on: vastaako SAK:n mainos sdp:n arvoja ja suhtautumista suomalaiseen yrittäjyyteen.

Oikeusturva vaarassa - 12.02.2007 - Art Nr: 5

Korkeimman oikeuden presidentti Pauliine Koskelo nosti Lauantaiseurassa 27.1. esiin tärkeän kysymyksen oikeushallinnon ongelmista. Koskelon mielestä vankeinhoidon nykytila on varottava ja pelottava esimerkki siitä mihin hallituksen tuottavuusohjelman orjallinen seuraaminen saattaa johtaa myös oikeuslaitoksessa. Keskeinen viesti on, että valtiolle laissa määrätyt tehtävät ja siihen varatut resurssit eivät ole tasapainossa. Vuosi vuoden jälkeen tilannetta paikkaillaan lisäbudjetilla, mikä estää hyvän asioiden hoidon ja todellisen toimintojen kehittämisen.

Presidentti Koskelo ei kiistä tuottavuusohjelman tarpeellisuutta. Ohjelman mukaisesti väkeä on vähennetty. Toimintojen tehostamisen mahdollistavat hallintorakenteen uudistukset kuitenkin viipyvät. Tuomioistuinlaitoksen osuus vähennyksissä on noin 200 henkilötyövuotta. Oikeusministeriö on arvioinut oikeuslaitoksen resurssivajauksen vuosina 2008-2011 liikkuvan yli 10 miljoonassa eurossa. Huomionarvoista on, että resurssivajauksen korjaamisella ei lyhennettäisi syyteharkinta-aikoja tai tuomioistuinten käsittelyaikoja, vaan se on välttämätön nykytilanteen ylläpitoon. Huolensa valtion tuottavuusohjelman toteuttamisesta ovat viime vuosina ilmaisseet oikeuslaitos, syyttäjät, Asianajajaliitto sekä Lakimiesliitto. Eduskunnan perustuslakivaliokuntakin joutuu vielä puuttumaan asiaan kansalaisten perusoikeuksien näkökulmasta.

Oikeusministeri Leena Luhtanen (sdp) kiirehti heti maanantaina 29.1. tiedottamaan, että KKO:n presidentti Koskelo on antanut epätarkkoja viestejä oikeushallinnon ongelmista. Luhtanen totesi, että oikeusministeriössä on tehty asiasta useita selvityksiä ja oikeushallinto on osa yleistä hallintoa, joten sitä koskevat samat periaatteet kuin muitakin hallinnonaloja. Nykyhallitus onkin kunnostautunut juuri ongelmien ylöskirjaamisessa ja selvitysten tekemisessä. Itse asiat on jätetty ratkaisematta. Luhtanen myös väittää, että siirtymällä sähköiseen asiointiin ja keskittämällä hallintopalveluita voidaan saada merkittäviä henkilöstövähennyksiä. Hän kuitenkin unohtaa, että tuomioistuinten työ jos mikä on pääosin ajatustyötä jota ei voi automatisoinnilla korvata. Näytön harkintaan ja lain soveltamistyöhön eivät koneet pysty.

Kokoomus esitti vuoden 2007 budjettikäsittelyn yhteydessä määrärahaa lisätyövoiman palkkaamiseen erityisen ruuhkaisiin tuomioistuimiin. Riittävien henkilöstöresurssien takaaminen on vähimmäisvaatimus kansalaisten oikeusturvan saatavuuden turvaamiseksi ja tuomioistuintoiminnan säilyttämiseksi korkeatasoisena.

Suomi on vuoden 2000 jälkeen saanut 17 langettavaa päätöstä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta liian pitkistä oikeudenkäynneistä, jotka ovat vaarantaneet kansalaisten oikeusturvan. Suomi on joutumassa oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin turvaajana huonoon seuraan. Nyt hallituksessa kaavaillaan automaattisten korvausten maksamista liian pitkistä oikeudenkäynneistä, jotta kansalaiset eivät valittaisi ihmisoikeustuomioistuimeen. Asioita ei ratkaista puuttumalla seurauksiin vaan syihin.

Suomi on omassa perustuslaissaan sekä Euroopan ihmisoikeussopimuksen mukaan sitoutunut kansalaisten oikeusturvan takaamiseen. Näitä perusteita on vakavasti horjutettu epävakaalla toimintapolitiikalla, joka heikentää oikeuslaitoksen toimintakykyä. Jotta oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimukset kohtuullisista käsittelyajoista toteutuisivat, tulisi oikeuslaitoksen virkoja lisätä. Ne tulisi kohdentaa yksiköihin, joissa syyteharkinta-ajat ja käsittelyajat ovat pisimmät. Lisäksi oikeudenkäyntimenettelyä on tehostettava. Prosessin painopistettä on keskitettävä osaaviin käräjäoikeuksiin ja nopeasti saatava aikaan rajoitettu valituslupajärjestelmä hovioikeuksiin yksinkertaisissa asioissa.

Asiat eivät ole hyvin, jos mitään ei tehdä.

Kimmo Sasi
perustuslakivaliokunnan pj
Euroopan Neuvoston jäsenmaavelvoitteiden valvontakomitean jäsen

Suomen puheenjohtajuus ennen ja nyt - 18.01.2007 - Art Nr: 4

Pääministeri Matti Vanhanen ylisti Suomen EU-puheenjohtajuutta. Hän väitti hallituksen ansaitsevan 4 ällää, jotka tulivat Libanonista, Lahdesta, laajentumisesta ja lainsäädännöstä.

Kansainvälisessä lehdistössä Suomen puheenjohtajuutta on kuitenkin arvioitu tylsäksi ylimenokaudeksi Saksan puheenjohtajuuteen. Suuria virheitä ei kuitenkaan tehty.

Mielenkiintoinen on vertaus edelliseen Suomen puheenjohtajakauteen v 1999.

Suomen kohtasi ennen puheenjohtajuutta Kosovon kriisi. Presidentti Ahtisaari henkilökohtaisesti välitti rauhan. Sen edellytyksenä oli vahva luottamus Moskovassa ja Washingtonissa. Suomen menestys Libanonin kriisissä oli EU:n yhteisen kannan aikaansaaminen, sekin kitisten. Itse rauhasta neuvoteltiin YK:n turvaneuvostossa ja muiden toimesta Washingtonissa ja Tel Avivissa.

Laajentumisessa päätettiin laajentumisneuvottelujen aloittamisesta useiden hakijamaiden kanssa ja myös Turkille avattiin tie EU:in. Nyt vain kyettiin estämään Turkin neuvottelujen täydellinen kariutuminen. Kauppaneuvotteluissa Suomi laati EU:n kauppapolitiikan tavoitteet WTO:n neuvottelukierrokselle. Nyt neuvottelukierros ajautui kriisiin ja pysähtyi. Huippukokouksia pidettiin v. 1999 Clintonin ja Putinin kanssa. Nyt USA:n kanssa ei saatu aikaiseksi edes ulkoministerikokousta.

Edellisellä kerralla Suomi jätti vahvan sormenjälkensä unioniin. Tampereella aloitettiin EU:n yhteisen oikeuden ja turvallisuuden alueen rakentaminen. Se on laajentumisen ohella EU:n tärkein hanke. Viimeksi tehtiin myös päätökset kriisinhallintakapasiteetin luomisesta. Sen ansiosta Suomi, Saksa ja Hollanti ovat nyt valmiudessa, jos maailmalla tarvitaan apua rauhan turvaamiseen. Nyt ei käynnistetty yhtään merkittävää uutta hanketta.

Olennainen ero on siinä, että v 1999 Suomi johti unionia. Nyt Suomi pyrki aikaansaamaan unionin yhtenäisyyden. Siitä, että saadaan yhteinen kanta aikaan, ei kuitenkaan ole hyötyä, jos se ei johda muutokseen. Näin kävi Lahden huippukokouksen. Ajatus kokouksesta syntyi, kun kaasun kulku pysähtyi Ukrainassa viime vuoden alussa. Kokouksesta huolimatta kaasu ei virrannut tänä alkuvuonna Eurooppaan Valko-Venäjän kautta. Kokousvalokuvat eivät ole tärkeitä vaan todelliset tulokset.

Energiakeskustelu järkilinjoilla - 17.01.2007 - Art Nr: 3

Kokoomus teki välikysymyksen ympäristöpolitiikasta. Ydin oli siinä, että meidän tulee työskennellä entistä ahkerammin energian tuotannon päästöjen vähentämiseksi ja siten kasvihuoneilmiön hillitsemiseksi.

Tämä keskustelu oli aivan toisenlainen kuin edelliset. Aikaisemmin on moni kansanedustaja on sanonut, että muutoksen hillitsemiseksi ei saa käyttää ydinvoimaa, maakaasua, kivihiiltä, öljyä eikä vesivoimaa. On toivottu panostamista vain tuuli- ja aurinkovoimaan.

Energian kulutus kasvaa kuitenkin 1,6%:n vuosivauhtia. Kasvu on huimaa varsinkin kehitysmaissa ja erityisesti Kiinassa, jonka päästöt ylittänevät jo tällä vuosikymmenellä USA:n päästöt.

Nyt eduskunnassa vallitsi realistinen tunnelma. Laaja enemmistö tuntui olevan vahvasti ydinvoiman kannalla. Perustelu oli hyvin selkeä. Vain ydinvoimalla voidaan tuottaa niin paljon päästöttömästi sähköä, että Suomi voi täyttää Kioton velvoitteensa vähentää päästöjä. Vain ydinvoiman avulla se voidaan tehdä niin, että sähkön hinta ei nouse niin korkeaksi, että työpaikat häviäisivät ja kansalaisten lämmityskustannukset nousisivat kohtuuttoman korkeiksi.

Kokoomuksen näkemys voitti jälleen.