Ministeri Sasin puhe Kymppivoiman tilaisuudessa 13.9.2001: AVOIMET SÄHKÖMARKKINAT

Arvoisat kuulijat,

Suomen sähkömarkkinoiden avaaminen vuoden 1995 lopulla ja kansallisten markkinoiden yhdentyminen osaksi yhteispohjoismaisia sähkömarkkinoita on merkinnyt suuria muutoksia sekä sähköalalla toimiville yhtiöille että yhtiöiden asiakkaille. Monopoliasemassa ollut perinteinen sähkölaitostoiminta on jakautunut säänneltyyn jakeluverkkotoimintaan sekä kilpailtuun sähkön myyntiin ja tuotantoon. Perinteisten sähköyhtiöiden rinnalle on syntynyt joukko uusia toimijoita, kuten esimerkiksi sähköä kauppaavia trading-yhtiöitä sekä Kymppivoiman kaltaisia sähkönhankinta- ja palveluyhtiöitä. Pohjoismaisten markkinoiden kehittyminen on tuonut markkinoille myös ulkomaisia toimijoita, joilla on ollut merkittävä rooli kilpailun lisääntymisessä. Muutokset ovat lisänneet asiakkaiden valinnanmahdollisuuksia, joten asiakkaat voivat tehdä sähkön ostopäätöksen paitsi hintaan myös esimerkiksi yhtiön palveluun tai sähköntuotantomuotoon perustuen.

Sähkömarkkinoiden vajaan kuuden vuoden historiaa voidaan pitää jatkuvana kehitysprosessina. Suomi on toiminut markkinoiden avaamisessa eurooppalaisittain eturintamassa. Mielestäni tärkeitä uudistuksia ovat olleet itsenäisen kantaverkkoyhtiön muodostaminen, järjestelmän toiminnan kannalta tärkeiden tasehallinnan ja -selvityksen pelisääntöjen selkeyttäminen sekä markkinoiden avaamisen loppuunsaattaminen tyyppikuormituskäyrämallin avulla. Markkinoiden pelisääntöjen kehittäminen on edelleen tärkeää. Kauppa- ja teollisuusministeriön "Sähkömarkkinalain 5-vuotishuoltotyöryhmä" selvittää parhaillaan tarvittavia lakimuutoksia. Työryhmän on määrä saada työnsä päätökseen myöhemmin syksyllä eli lokakuun loppuun mennessä.

Markkinoiden toimivuus
Sähkömarkkinalain 5-vuotishuoltotyöryhmän väliraportti valmistui toukokuun alussa. Raportissa tarkasteltiin sähkömarkkinoiden kehitystä vuosina 1995-2000. Selvityksen perusteella voidaan yleisesti todeta, että sähkömarkkinat toimivat tavoitellulla tavalla ja valittu markkinoiden avaamismalli on ollut oikea. Sähkömarkkinoiden järjestelmävastuun tekninen toimivuus ja käyttövarmuus koetaan Suomessa hyväksi. Pohjoismainen sähköpörssi muodostaa hyvän hintareferenssin sähkökaupalle ja yhtiöillä on käytössään riittävästi työkaluja hallita sähkökaupan riskejä. Lisäksi markkinoiden avaaminen myös pienimmille sähkönkäyttäjille on merkinnyt selvää sähköenergian hintojen laskua myös näille sähkönkäyttäjäryhmille. Tosin viimeaikainen sähkön pörssihinnan nousu on jälleen nostanut hintatasoa. Hinnan nousukin on mielestäni osoitus siitä, että markkinahinnan muutokset heijastuvat markkinamekanismin edellyttämällä tavalla asiakkaiden sähkölaskuun.Sähkömarkkinoiden toiminnassa voidaan nähdä myös tiettyjä ongelmia. Vaikka kaikki asiakkaat voivat vapaasti valita sähköntoimittajansa, vain kolme prosenttia asiakkaista on vaihtanut myyjää. Merkittävä osa asiakkaista on kylläkin kilpailuttanut sähkönmyyjiä, mutta suurin osa sopimuksista on tehty paikallisen vähittäismyyjän kanssa. Sähkömarkkinalain tarkoituksena ei tietenkään ole ollut se, että kaikki vaihtavat myyjää, vaan että kilpailun paine tehostaa toimintaa sekä alentaa ja tasoittaa hintatasoa. Kansainvälisesti verrattuna pieni myyjää vaihtaneiden asiakkaiden määrä voi kuitenkin viestittää vaihtoon liittyvistä esteistä, jotka tulisi poistaa.Markkinoiden avaamisen toivottiin edistävän myös uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön kauppaa. Tehtyjen kyselytutkimusten perusteella sähköntuotannon ympäristöystävyys koetaan merkittäväksi tekijäksi sähköntoimittajaan valittaessa. Ympäristömerkityn sähkön osuus Suomessa myytävästä sähköstä on kuitenkin vain vajaa promille, kun esimerkiksi Ruotsissa sen osuus on lähes viisi prosenttia. Kauppa- ja teollisuusministeriössä on valmisteilla hallituksen esitys sähkömarkkinalain muuttamisesta. Lain muutosesitykset koskevat verkkotoiminnan yhtiöittämisvelvoitetta ja sähköntuotannon hitaan reservikapasiteetin varmistamista. Esitetyistä muutoksista etenkin verkkotoiminnan yhtiöittämisvelvoite tulisi toteutuessaan vaikuttamaan jakeluverkkoyhtiöiden toimintaan merkittävästi. Kauppa- ja teollisuusministeriön tehtävistä kilpailu- ja kuluttaja-asiat kuuluvat ministerinä vastuulleni. Olenkin seurannut mielenkiinnolla kilpailunrajoituslain ja sähkömarkkinalain mukaisen valvonnan toimivallan jakoa. Taannoiset kilpailuneuvoston Helsingin Energiaa ja Kuopion Energiaa koskevat ratkaisut merkitsevät mielestäni sitä, että verkkotoiminnan kohtuullisuusvalvonta on yhä selkeämmin Energiamarkkinaviraston tehtävä. Käsittääkseni verkkotoiminnan yhtiöittämisvelvoite selkeyttäisi jakeluverkkotoiminnan asemaan omana liiketoimintana, jonka tehtävänä on palvella tasapuolisesti ja syrjimättömästi kaikkia asiakkaita, niin sähkönmyyjiä kuin verkkoon liittyneitä sähkönkäyttäjiä. Pohjoismaiset markkinatSuomen sähkömarkkinoiden avaamisen keskeisenä tavoitteena oli luoda toimivat pohjoismaiset markkinat. Markkinoiden laajentamisella pohjoismaisiksi voitiin pienentää yksittäisten yhtiöiden asemaa suhteessa markkinoiden kokoon. Pohjoismaisten markkinoiden voidaan katsoa avautuneen laajemmin vasta rajatariffien poistumisen myötä, jolloin myös suomalaisten toimijat tulivat mukaan pohjoismaisen sähköpörssin kaupankäyntiin. Monikansalliset markkinat edellyttävät tiivistä yhteistyötä eri maiden järjestelmävastaavien kantaverkkoyhtiöiden kesken. Yhtiöiden tulisikin mielestäni kehittää yhteistyötä siten, että sähkömarkkinoiden toimijoiden näkökulmasta pohjoismainen verkko muodostaisi yhden kokonaisuuden. Sähkömarkkinoiden säädösten kehittäminen edellyttää taasen virkamiesten tiivistä yhteistyötä Pohjoismaisen ministerineuvoston yhteydessä. Tältä osin pohjoismaiset energiaministerit ovat hyväksyneet toimintaohjelman, jossa sähkömarkkinat muodostavat yhden pohjoismaisen energiayhteistyön ydinalueista. Tietysti yhteiset markkinat edellyttävät myös markkinoita valvovien viranomaisten yhteistyötä.Mielestäni pohjoismaista siirtokapasiteettia tulisi kehittää pohjoismaisesta näkökulmasta, koska nykyisin yhden maan ongelmat heijastuvat muihin maihin niin sanottuina siirron pullonkaulamaksuina. Suomalaisilla ei neuvotteluista huolimatta ole vielä omistusta pohjoismaisessa sähköpörssissä, NordPoolissa, joten Nordpoolin toimintaa yksinomaan norjalaisen lainsäädännön ja valvonnan alaisena pidetään ongelmallisena. Tältä osin kehitys kulkee kohti parempaa. Norjalaiset ovat ottaneet kritiikistä opin ja ovat luomassa erilaisia yhteistyömuotoja pohjoismaisten viranomaisten välille.EU:n sähkösisämarkkinatEuroopan Unionin sähkösisämarkkinoiden avaaminen on ollut huomattavasti hitaampaa kuin pohjoismaissa. Vuonna 1997 voimaan tulleen sähkösisämarkkinadirektiivin minimivaatimukset ovat melko vaatimattomia eteenkin markkinoiden avaamisen suhteen. Direktiivi ei ole myöskään avannut jäsenvaltioiden välistä sähkösisämarkkinoita, vaan se on luonut joukon osittain avattuja kansallisia markkinoita. Komissio antoikin keväällä uuden esityksen, jonka tarkoituksena on saattaa loppuun sähkö- ja kaasumarkkinoiden avaaminen. Direktiiviesityksen lisäksi maiden välisen sähkökaupan esteitä on tarkoitus poistaa erillisellä asetuksella, jolla määriteltäisiin rajat ylittävän sähkökaupan suuntaviivat. Suomi pitää komission esittämiä uudistuksia pääosin hyvinä ja toivoo, että EU:n sähkömarkkinat avautuisivat täysin vuoteen 2005 mennessä esityksen mukaisesti. Esitys sisältää tosin myös muutoksia, jotka toteutuessaan edellyttäisivät muuttamaan esimerkiksi Suomessa valittua sähkömarkkinoiden valvontamallia siten, että Energiamarkkinavirasto hyväksyisi yhtiöiden tariffit etukäteen. Tältä osin Suomi ei voi hyväksyä esitettyjä muutoksia. Jäsenvaltioille tulisikin jättää valinnan vapaus valvonnan järjestämisessä siten, että markkinoiden valvonta toimii kuitenkin tehokkaasti. Direktiiviesityksen käsittely jatkuu neuvoston energiatyöryhmässä. Uskon, että onnistumme tavoitteessamme.LoppuyhteenvetoHyvät kuulijat. Suomen sähkömarkkinoiden vapauttaminen on onnistunut mielestäni alkuperäisten tavoitteiden mukaisesti. Työn kuluessa markkinoiden pelisääntöjä on ollut tarvetta hienosäätää, mutta alussa valitut markkinoiden periaateratkaisut ovat olleet oikeita eikä niitä ole tarvinnut muuttaa. Markkinoiden toiminnan kehittämistä tullaan jatkamaan myös tulevaisuudessa. Toivon, että sähköala on myös jatkossa valmis etsimään markkinalähtöisiä ratkaisuja, jotka takaavat suomalaisten yritysten kilpailukyvyn.Tulevaisuuden haasteena tullee olemaan markkinamekanismin ja ympäristötavoitteiden mahdollisten vastakkaisten tavoitteiden yhteensovittaminen. Tämä aiheutti keskustelua jo valtioneuvoston ilmastostrategian valmistelu yhteydessä. Ainakin vielä toistaiseksi ympäristötavoitteiden saavuttaminen on ollut mahdollista luomalla pääsääntöisesti markkinalähtöisiä sääntöjä.

Takaisin